Tässä tärkeimpiä vaaliteemojani. Olen perustellut vaalikoneisiin kantojani, joten tutustu vastauksiini siellä. Kaupungit yhteen ja suurpiirivaltuustot Kannatan Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen yhdistymistä, koska ihmisten arki jo nyt ylittää kuntien rajat. Koska jo nykyisessä Helsingissä päättäjät ovat liian kaukana asukkaista, kannatan pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistyessä kutakuinkin nykyisten seitsemän Helsingin suurpiirin kokoisten alueiden valtuustojen perustamista. Kun nykyinen moninkertainen ja monimutkainen hallinto vähenee, tilalle tuleva suurpiirivaltuusto budjettimäärärahoineen olisi siihen nähden selkeä, edullinen ja lähellä asukkaita. Kaupunginosavaltuustot tai vaikka peruspiirivaltuustot eivät ole toimiva ratkaisu, koska yksi tai muutama kaupunginosa on mielestäni liian pieni kunnallisen päätöksenteon alue. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen etenkin Helsingin kaupungin työntekijöille Helsingissä asumiskustannukset ovat korkeammat kuin muualla Suomessa. On tärkeää, että Helsingin kaupunki turvaa työntekijöiden saatavuuden esim. terveys-, sosiaali- ja opetusalalle. Yksi tärkeä toimenpide tulisi olla se, että kaupunki rakentaa tai rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jotka olisi tarkoitettu Helsingin kaupungin työntekijöille. En voi myöskään hyväksyä Helsingin kaupungin roimia tontinvuokrankorotuksia, jotka lisäisivät hyvin monien ihmisten asumiskustannuksia entisestään. Erityisoppilaiden huomioiminen oppilashuoltoresurssien jakamisessa Helsingissä on oppilashuoltoresurssit jaettu suunnilleen niin, että 800 oppilasta kohden on yksi kouluterveydenhoitaja, -kuraattori ja -psykologi. Oppilasmäärien vähenemisen vuoksi muutama vuosi sitten monille työntekijöille entisten kahden koulun lisäksi tuli kolmas koulu. Suurin epäkohta tällä hetkellä on se, että oppilashuoltoresursseja määriteltäessä ei ole mitenkään huomioitu sitä, että joissakin harvoissa kouluissa mm. sopivien pienten luokkatilojen vuoksi on lähes kaikki kunkin suurpiirin erityisluokat. Siis ne oppilaat, jotka eniten tarvitsevat oppilashuoltoresursseja on kerätty muutamaan harvaan kouluun, mutta näille kouluille ei ole annettu sen mukaisia resursseja. Tämä epäkohta on syytä korjata välittömästi. Asukkaiden kohtaamispaikka ja kaupungin työntekijä jokaiseen kaupunginosaan Vain hyvin harvoissa kaupunginosissa on kaupungin ylläpitämä kaikille avoin kohtaamispaikka. Esimerkiksi Koillis-Helsingin alueella Pihlajamäen lähiöasema on ainoa sosiaaliviraston ylläpitämä tila, jossa työskentelee myös aluetyöntekijä. Joissakin kaupunginosissa ei ole tilaa ollenkaan. Joissakin tilaa ylläpitävät pelkästään vapaaehtoiset, mikä ei ole kestävä ratkaisu. Jos yhteisöllisyyttä halutaan lisätä, niin jokaiseen kaupunginosaan tarvitaan tila ja sinne kaupungin työntekijä, joka voi olla esim. sosiaaliviraston tai kulttuuriasiainkeskuksen palkkalistoilla. Tärkeä lisä näiden tilojen käytössä olisi se, että siellä olisi työpiste myös lähiöliikuttajalle (jolla ehkä muutamia kaupunginosia työalueenaan). Ohjattu lähiöliikunta on tärkeä etenkin lapsille ja seniorikansalaisille. Toimin reilu viisi vuotta vapaaehtoisvetäjänä Pihlajamäen perhesählyssä. Näillä toimilla voidaan hyvin ja edullisesti tukea myös ikäihmisten kotona asumista, joka tulee yhteiskunnallekin paljon edullisemmaksi kuin liian varhainen laitoshoito. Ei enää kuristeta Viikki-Vanhankaupungin luonnonsuojelualuetta En voi hyväksyä, että Helsingin kaupunki koko ajan pyrkii omilla suunnitelmillaan ja päätöksillään pienentämään Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen suojavyöhykettä. Joka puolelta asutus lähenee, mikä väistämättä myös lisää häiriötekijöitä luonnonsuojelualueella. Kivinokallekin suunnitellaan asuntorakentamista, jota en voi hyväksyä. Pohjoinen liittymä Viikin kauppakeskukseen Nyt kun Viikin paikalliskeskukseen Lahdenväylän varteen on rakennettu Viikin kauppakeskus, toivon, että Helsingin kaupunki on aloitteellinen ja omalta osaltaan osallistuu pohjoisen liittymän rakentamiseen, joka on jo kaavoitettu. Kaupungin ja valtion lisäksi sen kustannuksia maksamaan tulisi saada kauppakeskusta siihen halunnut HOK-Elanto. Pohjoisen liittymän rakentaminen on tärkeää henkilöautoliikenteen sujuvuuden kannalta, mutta se vähentäisi liikennettä myös mm. Pihlajamäentiellä ja Viikintiellä. Vihersilta ja alikulkutunneli nisäkkäille Kun Viikin Latokartanon asuntoalueetta suunniteltiin, sinne kaavoitettiin myös ekologinen vihersilta, joka turvaisi mm. nisäkkäiden luontaisen kulkureitin Viikistä Kivikon kautta Sipoonkorpeen. Sipoonkorpeen ei tule rakentaa asuntoja, vaan sille tulee perustaa kansallispuisto. Latokartanon asuinalueen rakentaminen on loppusuoralla, ja samalla Helsingin paljon mainostamien vihersormien yksi vihersormi alkaa olla ohentunut olemattomiin. Ettei vihersormi täysin katkea, niin pääasiassa ihmisille tarkoitetun vihersillan lisäksi todennäköisesti tarvittaisiin nisäkkäiden toimivan kulkureitin varmistamiseksi myös alikulkutunneli, johon hankkeeseen täytyy saada myös valtion rahoitusta. Ei auta, että Lahdenväylän pohjoinen ramppi Viikin kauppakeskukseen sekä vihersilta Kehä I:n yli on merkitty hyväksyttyihin kaavoihin. Ne tulee myös rakentaa. Jos pääsen kaupunginvaltuustoon, pyrin erilaisin aloittein vauhdittamaan näiden hankkeiden toteutumista. Jo näin ehdokkaana haluan nostaa näitä tärkeitä, mutta unohdettuja asioita ihmisten tietoisuuteen.