Olen 56-vuotias ja kotoisin Pohjois-Karjalasta. Vuodesta 1986 saakka olen asunut Helsingissä, josta suurimman osan Pihlajamäessä. Loppuvuodesta 2016 muutin Pihlajamäestä Pihlajistoon.

Lähimmät perheenjäseneni ovat vaimo sekä 26- ja 23-vuotiaat pojat. Nuorena kävin lukion. Huonon kielipään, käytännön mahdottomuuden käyttää kieliä ja yliopilaskirjoitusten kielipainotteisuuden vuoksi nuorena en päässyt ylioppilaaksi (pääsin kahden iin alioppilaaksi), enkä jatko-opintoihin, joten olen koulutuksenkin saralla oman tien kulkija.

Olen opiskellut Markkinointi-instituutissa Mainonnan perustutkinnon sekä Tiedottajan tutkinnon. Näyttökokeena olen suorittanut Yrittäjän ammattitutkinnon. Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa olen suorittanut hyvin arvosanoin approt (15 ov, vastaa nyk. perusopintoja 25 op) kasvatustieteestä, viestinnästä ja sosiaalipsykologiasta. Olen opiskellut viestintää vähän enemmänkin ja myös 8 op valtio-oppia.

Kun joitakin vuosia sitten ylioppilaskirjoitusten liiallinen kielipainotteisuus poistui ruotsin kielen tullessa vapaaehtoiseksi, ajattelin, että nyt on hyvä aika kerrata lukio ja hankkia yo-lakki, jotta voin hakea yliopistoon. Kaksi vuotta opiskelin iltaisin Mäkelänrinteen aikuislukiossa. Keväällä 2008 kirjoitin ylioppilaaksi. Sen jälkeen olen muutamia kertoja hakenut Helsingin yliopistoon.

Säännöllisen toimeentulon turvaamiseksi olen toiminut aamuöisin lehdenjakajana. Lisäksi olen valokuvannut ja tehnyt erilaisia viestintäalan töitä. Pidän silloin tällöin valokuvanäyttelyjä, joista viisi viimeisintä on näillä www-sivuilla.

Harrastuksia

Harrastan liikuntaa, etenkin lenkkeilyä. Vuodesta 1989 lähtien olen muistaakseni juossut yhdeksän maratonia, joista viisi 2000-luvulla. Luonnon seuraamisessa ja myös valokuvaamisessa olen melko kaikkiruokainen, mutta oma erityisalueeni ovat päiväperhoset.

Elämässä, liikunnassa, vaaleissa ja valokuvauksessakin on hyvä olla kohtuullisia tavoitteita. Silloin saa jotain valmiiksi, kuten vaikkapa valokuvanäyttelyn.

Yksi melko uusi harrastukseni on pöytäjääkiekko (tai pelasinhan sitä omassa lapsuudessani ja myös omien poikieni ollessa pieniä). Mutta reilut viisi vuotta sitten poikani alkoivat pelata sitä, ja vähitellen itsekin aloin osallistua turnauksiin. Helmikuun lopulla 2012 osallistuin ensimmäistä kertaa pöytäjääkiekon SM-kisoihin ja sain tulokkaiden sarjassa hopeaa. Täytyy sanoa, että on hauska harrastus, joka kehittää hienomotoriikkaa.

Luottamustoimia

Ensimmäiset vaalini olivat syksyn 2000 kuntavaalit sitoutumattomana Keskustan listalla. Osallistuin myös vuoden 2003 eduskuntavaaleihin sitoutumattomana. Sitten liityin puolueeseen, jotta voin myös paremmin vaikuttaa Keskustaan. Syksyn 2004 kunnallisvaaleissa sain 93 ääntä, joka riitti siihen, että minut valittiin Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan jäseneksi. Tämän jälkeen hakeuduin Maaseudun Sivistysliiton järjestämään Kansalaisopinnot-koulutukseen, jossa suoritin 8 opintoviikon Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) suositusten mukaisesti suunnitellut ja toteutetut opinnot. Myös valtuustokaudeksi 2009-2012 pääsin eläintarhan johtokunnan jäseneksi. Se oli mielenkiintoinen pesti.

Olin sääntöjen määräämän maksimin kolme vuotta (2006-2008) Pihlajamäki-seuran puheenjohtajana, jonka jälkeen aioin vähentää vapaaehtoistyön tekemistä. Pitkän pähkäilyn jälkeen suostuin jälleen vuonna 2010 olemaan puheenjohtajana, jossa pestissä olin vuoden 2012 loppuun saakka. Vuonna 2012 Pihlajamäki täytti 50 vuotta. Tein Pihlajamäen lähiölehteä kolme kertaa vuodessa vuosina 2007-2015.

Olin vuodet 2009-2010 Helsingin kaupunginosayhdistykset (Helka) ry:n varsinaisena jäsenenä Koillisten kaupunginosayhdistysten edustajana.

Täytyy todeta, että kaupunginosayhdistystyö on mielenkiintoista, mutta toki se vie aikaa, josta on aina pula, eikä vapaaehtoistyöstä saa rahaa eikä kerry eläkettä.

Syksyn 2012 kunnallisvaaleihin olin ehdokkaana Helsingissä, mutta sain vain 61 ääntä, eikä se tuonut minulle mitään luottamuspaikkaa, koska Helsingin keskustan listoilla oli monia, jotka saivat enemmän ääniä.

Nyt 2017

Syksyllä 2014 aamuöisessä lehdenjaossa oikea käteni väsähti ja sain diagnoosin ”jäätynyt olkapää”. Olen sen jälkeen joutunut miettimään taas elämääni ja toimeentuloani uudestaan ja lopettamaan kaikki vapaaehtoistyöt.

Kesällä 2016 osallistuin ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan järjestämiin pääsykokeisiin. Syksyllä 2016 aloitin opiskelun ja pyrin nyt panostamaan siihen, että valmistun mahdollisimman nopeasti, sillä 19 kk saan pientä aikuiskoulutusrahaa. Sen jälkeen opintotuki on vielä pienempi. En aio luterilaisen kirkon papiksi.

Lupauduin 2017 kevään kuntavaaleihin ja osallistun opiskelijabudjetilla, mutta ihan vakavissani - kuitenkin pilke silmäkulmassa. Katsotaan mihin äänet riittävät. Haluni on vaikuttaa niin, että Helsingin kaupungissa tehtäisiin asiallisia päätöksiä.