Viikin aluekeskusta suunniteltiin siksi, että Helsingin yliopiston Tiedepuiston imago ja vetovoima kasvaisi. Ja että kaupan keskusliikkeet pääsisivät päämääräänsä eli toteuttamaan kaupan rakennemuutoksen, jossa suuret henkilöautoliikenteeseen perustuvat kauppakeskukset valtaavat tilaa. Kaupoille on logistisesti edullisempaa, että tavarantoimittajat tuovat tavarat suuremmilla autoille suurempiin yksiköihin, josta sitten asiakkaat hakevat tavarat tuhansilla ja tuhansilla pienillä autoilla. Myöhemmin Viikin kohdalla luovuttiin aluekeskus-termistä ja otettiin käyttöön paikalliskeskus-termi. Vuonna 1995 Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymässä Viikin osayleiskaavassa Viikin paikalliskeskuksen yhteyteen suunniteltuun Viikin kauppakeskukseen kaavoitettiin Lahdenväylältä sekä pohjoinen että eteläinen ramppi, että Lahdenväylän liikenne pääsisi helposti Viiikin kauppakeskukseen. Alun perin Viikiin oli suunniteltu kaksi hypermarkettia sekä monia muita kauppoja. Kokonaisuus olisi suunnilleen Vuosaaren Kolumbuksen suuruinen. Myöhemmin eri tahojen painostuksesta päädyttiin siihen, että rakennetaankin vain yksi hypermarket. Kokonaiskerrosmäärää ei ole juuri pienennetty. Viikkiläisten toivomuksesta Latokartanon lähipalvelukeskukseen on saatu kaavoitettua aiottua suurempi kauppa. Lähipalvelukeskuksen tuntumaan on rakennettu ja rakennetaan asunnot yli 10 000 viikkiläiselle. Suurin asutuskeskittymä Lahdenväylän ja Kehä ykkösen kainaloon on vielä rakentamatta ja heidän matkansa Viikin kauppakeskukseen olisi 3-4 kilometriä. Alun perin oli tarkoitus, että Viikin paikalliskeskus toteutetaan ensin ja vasta sen jälkeen Latokartanon lähipalvelukeskus. Nyt asia on kuitenkin kääntymässä toisin päin, sillä luterilainen seurakunta ja Sesto ovat päässet sopimukseen Latokartanon lähipalvelukeskuksen suuren kaupan rakentamisesta. 2000-luvun alussa konsulttifirma omissa selvityksissään kertoi, että Viikin kauppakeskus on kannattava paikallisen väestön ja Viikin tiedepuiston ostovoiman turvin ilman Lahdenväylältä tulevaa henkilöautoliikennettä. Selvityksen taulukoista kuitenikin näkyi, että Lahdenväylältä tuleva ostovoima on suurempi kuin paikallisen väestön ostovoima. Mutta koska Lahdenväylän ostovoimaa ei aktivoitu odotettuihin myynteihin, niin myös Helsingin kaupunginvaltuustolle hanketta vietiin siten, että se palvelee ennen kaikkea paikallista väestöä. Koska mielestäni Helsingin kaupunginvaltuustoa harhautettiin edellä mainitulla tavalla, eikä Viikin kauppakeskushanke ollut Helsingin hyväksymän kestävän kehityksen mukainen, tein valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksessani vetosin myös siihen, että liikenteen lisääntymisen kielteisiä vaikutuksia ei ole vielä tähänkään menessä ole arvioitu, vaikka aikoinaan ympäristövaikutusselvityksessä liikenteen kasvu ja myös sen aiheuttamat päästöt katsottiin suurimmiksi haittatekijöiksi. Vetosin valituksessani vuonna 2000 voimaan tulleeseen maankäyttö ja rakennuslakiin, jossa painotetaan erilaisten vaihtoehtojen esittämisen tärkeyttä. Koska hanke oli lähtenyt vireille jo ennen uuden lain voimaantuloa, Helsingin hallinto-oikeus kumosi valitukseni. En enää valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, koska en jaksanut alkaa perustella asioita edellisen lain pohjalta. Joten nyt Viikin paikalliskeskuksella ja myös siihen kuuluvalla Viikin kauppakeskuksella on lain voima. Oikeus Viikin kauppakeskuksen rakentamiseen on HOK-Elannolla. Mutta Lahdenväylältä kauppakeskukseen suunniteltujen ramppien puuttumisen vuoksi HOK-Elanto on lehtitietojen mukaan päättänyt lykätä hankeen toteuttamista. Toisin kuin Helsingin kaupunginvaltuutetut, kaupan keskusliike kyllä tietää, että Viikin kauppakeskuksen kannattavuus perustuu suurelta osin juuri siihen, että osa päivittäin Lahdenväylää kulkevista 100 000 autosta pysähtyy kauppakeskukseen. Seuraava kysymys on se, että kenen tulee kustantaa nämä rampit, jotka tarvitaan, että autot pääsevät Lahdenväylältä sujuvasti Viikin kauppakeskukseen. Mielestäni meidän veronmaksajien rahoja ei tulisi käyttää hankkeeseen, josta edun korjaa HOK-Elanto. Ymmärrän kyllä Helsingin yliopiston tarpeen siihen, että Viikin Tiedepuiston vetovoimaa ja imagoa tulee lisätä. Olen esittänyt, että tähän kolmen vilkkaasti liikennöidyn tien (Lahdenväylä, Viikintie, Pihlajamäentie) keskelle rakennettaisiin niin sinne suunnitellut hotelli ja toimistot, mutta kauppakeskuksen tilalle rakennettaisiin vaikka kylpylä ja uimahalli sekä sisäliikuntatiloja. Mielestäni nämä toiminnot olisivat tarpeellisia niin Helsingin yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille kuin lähialueen asukkaillekin. HOK-Elanto voisi rakentaa halutessaan kylpylän sekä pienemmän kaupan. Jos hotelli, kylpylä, yliopisto ja Helsingin kaupunki osallistuisivat uimahallin rakentamisen kustannuksiin, niin siitä saataisiin tarpeeksi hyvä. Näin tulisi korjattua myös alueelta puuttuvat kunnolliset sisäliikuntatilat, joita myös yliopisto tarvitsee. Jos kokonaisuus hyödyttäisi monia eri tahoja, silloin myös verovaroin olisi järkevää kustantaa toimivat liittymät tai ainakin yksi liittymä Lahdenväylältä. Edellä mainitut monipuoliset toiminnot eivät varmaan lisäisi henkilöautoliikennettä Pihlajiston kupeessa aivan niin paljoa kuin Viikin kauppakeskuksen toteutuessa. Ehkä asukkaiden kannattaisi lähestyä HOK-Elantoa ja kertoa, että ainakin asukkaiden näkökulmasta aika on ajanut Viikin kauppakeskuksen ohi. Pihlajistolaisilla on kaksi hyvää pientä kauppaa, Pihlajamäessä ostaria ei purettu tai typistetty niin kuin on ollut suunnitelmissa, Latokartanossa ev. lut. seurakunta ja Sesto toteuttavat jo lähivuosina aiottua suuremman päivittäistavarakaupan. Eri puolilla on myös joitakin erikoisliikkeitä. Malmin laajentuneet kauppakeskukset ovat muutaman kilometrin päässä, Itäkeskukseen on viitisen kilometriä kuten myös uuteen Arabian kauppakeskukseen ja Helsingin keskustaan kymmenen kilometriä. Mutta on muistettava, että HOK-Elannolla on nyt oikeus kauppakeskuksen rakentamiseen. Ehkä he eivät toteuta sitä, jos katsovat sen olevan kaupallisesti kannattamattoman. Ehkä keskisuurella kauppakeskuksella ei ole pienten kauppojen ja suurten kauppakeskusten välissä tarpeeksi elintilaa? Ei ainakaan ilman Lahdenväylältä tulevaa imua. Ehkä he esittävät asemakaavan muutosta. Teksti: Vesa Koskela (Julkaistu Pihlajisto-lehdessä 1/2004)