HUOMAUTUS VIIKIN PAIKALLISKESKUKSEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN Lähtökohdista ja tavoitteista Viikin osayleiskaavaselostuksessa kerrottiin kaupallisista palveluista mm seuraavaa: -Viikin alueen paikalliskeskus sijoittuu tiedepuiston alueelle. Paikalliskeskus palvelee paitsi Viikkiä myös Viikinmäkeä, Pihlajistoa ja Pihlajamäkeä sekä joukkoliikenteen vaihtopysäkkien käyttäjiä. Paikalliskeskus on suunniteltu Pihlajamäentien alikulun tuntumaan, tiedepuiston keskukseen siten, että se on hyvin saavutettavissa vaikutusalueeltaan niin ajoneuvo-, julkisella kuin kevyellä liikenteellä. Paikalliskeskuksen kooksi on kaavailtu noin 12 000 kem2. Paikalliskeskuksen maltillinen mitoitus mahdollistaa lähipalvelukeskusten toiminnan. Paikalliskeskus voisi sisältää 2-3 suurempaa päivittäistavaramyymälää, erikoismyymälöitä, pankkeja ja postin... Pihlajamäen keskus tulee säilymään lähipalvelukeskusluokkaisena. Viikin osayleiskaavassa, joka hyväksyttiin vuonna 1995, oli siis esillä myös kaupalliset palvelut, myös Viikin paikalliskeskus. Viikki-liikkeen yksi suurimmista saavutuksista oli saada suojeltua arvokas luonnonsuojelualueeseen kuuluva Säynäslahden tervaleppälehto. Sen lähelle tulevaan Tiedepuiston yhteyteen sijoittuvaan Viikin paikalliskeskukseen ei juuri kukaan tajunnut reagoida, koska sen vaikutuksia ei silloin saatavilla olevien tietojen pohjalta osattu arvioida. Tosin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitoksen maankäytön ekonomian yhdyskuntasuunnittelun harjoitustyössä tajuttiin puuttua asiaan. Harjoitustyössä Vanhankaupunginlahden kaavasuunnitelmat – arviointia ja vaihtoehtoja on lopussa 18 kohtainen kriisilista ja vaihtoehtoja, jonka kohdassa 5 lukee: “Pihlajiston ja Pihlajamäen palvelukeskusten asemaa olisi mietittävä uudestaan. Halutaanko todella uudella kauppakeskittymällä tuhota jo toimivat palvelut? Kaupan toimintamuotoja kehittämällä uudet asuinalueet tulisivat toimeen ilman uutta paikalliskeskusta. Vaihtoehto olisi myös pienten lähikauppojen rakentaminen.” Viikin osayleiskaavaan tehdyissä lausunnoissa Helsingin yliopisto piti tietenkin tärkeänä, että tietepuistoalueen välittömään läheisyyteen saadaan riittävän korkeatasoinen paikalliskeskus. Sen sijaan Helsingin kaupungin elinkeinoneuvottelukunta piti paikalliskeskuksen paikkaa maastollisesti ja liikenteellisesti vaikeana. Helsingin Kauppakamarin käsityksen mukaan nauhamainen aluerakenne suosii auton käyttöön perustuvaa asiointia paikalliskeskuksessa. Kumpikin taho kuitenkin haluaa paikalliskeskuksen, mutta Kauppakamari esittää tutkittavaksi paikalliskeskuksen kaupallisten palveluiden osalta Herttoniemen radan eteläpuolelle. Kaupallisen toimivuuden varmistamiseksi Kauppakamari piti tärkeänä, että paikalliskeskussuunnittelua jatketaan yhdessä kaupan asiantuntijoiden kanssa. Kauppakamari pitää tärkeänä, ettei kaavaehdotuksen kerrosmääriä enää supisteta ja että tehdään mahdolliseksi erityisesti paikalliskeskusta koskevat, toimivuutta edistävät tarkistukset maankäyttöön. Kauppakamarin mukaan suunnitelma korostaa ekologisia ja suojeluun liittyviä näkökohtia niin paljon, että alueen toimivuus Helsingin kaupunginosana vaarantuu. Viikin paikalliskeskuksen asemakaavaluonnoksessa 12.11.1998, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa kerrotaan tavoitteista mm. seuraavia asioita: -Viikin paikalliskeskus muodostaa Viikin uuden yliopistokaupunginosan keskuksen. -Paikalliskeskus palvelee Viikin lisäksi myös Pihlajamäkeä, Pihlajistoa ja Viikinmäkeä, joiden asukasluvuksi vuonna 2012 on arvioitu noin 12 000. Ympäröivät asuinalueet mukaan lukien paikalliskeskuksen väestöpohjaksi muodostuu noin 25 000 asukasta. -Liikekeskus sijoittuu näkyvälle paikalle ja liikenteen solmukohtaan Lähdenväylän ja Pihlajamäentien risteykseen. Viikin asemakaavoihin ja liikennesuunnitelmiin sisältyvät varaukset pohjoisille rampeille Lahdenväylän liittymään. Tulevaisuudessa liikekeskus saattaa houkutella myös ohiajavia autoilijoita. Joukkoliikenneyhteydet alueelle tehostuvat. -Tavoitteena on luoda edellytykset toimivan ja omaleimaisen liikekeskuksen rakentamiselle Viikkiin, niin että se kaupunkikuvallisesti liittyy tiedepuistoon ja täydentää sen toimintoja. -Viikki on tarkoitus rakentaa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Myös paikalliskeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään jatkossa soveltamaan ekologisia tavoitteita. Asemakaavaluonnoksessa selvitettiin myös kaavan toteuttamisen ympäristövaikutuksia. Paikalliskeskuksen vaikutuksista nykyisiin palveluihin oli mm: -Mittava väestöpohja ja keskeinen sijainti luovat edellytykset perinteistä ostoskeskusta selvästi suuremman ja siten houkuttelevamman paikalliskeskuksen toiminnalle. Paikalliskeskusverkon kehittämisellä pyritään parantamaan asuinalueiden palvelutasoa, joka on nojautunut tähän asti niiden omiin ostoskeskuksiin. Vanhojedn ostoskeskusten kaupat ovat kuitenkin vähentyneet asukaspohjan pienenemisen, suurten aluekeskusten kilpailun ja kaupan rationalisoinnin takia. -Viikin paikalliskeskukseen tulee kaksi isoa päivittäistavaramyymälää sekä useita erikoiskauppoja ja palveluja. Päivittäistavaramyymälöitä on Pihlajamäessä kaksi supermarkettia ja Pihlajistossa kaksi ns. laatikkomyymälää. Niiden säilymiselle on hyvät edellytykset, koska ne palvelevat edelleen lähimyymälöinä ja paikalliskeskukseen menevä ostovoima on lähinnä pois nyt aluekeskuksiin ja muihin ulkopuolisiin suurmyymälöihin suuntautuvasta ostovoimasta. Kilpailutilanne tietysti kovenee, jolloin nykyisten kauppojen on pystyttävä vastaamaan siihen. -Erikoiskauppoja on enää vain Pihlajamäen ostoskeskuksessa ja on todennäköistä, että osa niistä muuttaa paikalliskeskukseen. Samoin voi käydä joillekin palveluille. Tältä osin lähipalvelutaso heikkenee. Paikalliskeskuksen laajempi erikoiskauppatarjonta korvannee kuitenkin pidentyvät ostosmatkat. Vanhoissa ostoskeskuksissa oleviin ravintoloihin uusi paikalliskeskus ei vaikuta. -Latokartanon asuinalueelle suunniteltuun uuteen lähipalvelukeskukseen tulee vain yksi päivittäistavarakauppa sekä runsaasti julkisia palveluja... Pitkähkö etäisyys paikalliskeskukseen sekä julkisten palvelujen keskittymä taannee sille selkeät toimintaedellytykset, sillä alueen palvelutason kannalta lähikeskus on tärkeä. Näillä tiedoilla siis hanke on edennyt tähän saakka. Itse havahduin Viikin paikkalliskeskuksen vaikutuksiin vasta viime keväänä kuultuani Pihlajamäki-Seuran huolesta ja heidän vaikeuksistaan saada tietoa alueen kaavoittajilta. Laadimme silloin kannanottoa Viikin kaavoitustilanteeseen Viikissä vietettävää maailman ympäristöpäivää varten. Kannanotto liitteenä. Lähetimme kannanoton myös kaupunginhallitukseen ja pyysimme vastausta. Myös vastaus liitteenä. Vastauksessa on Viikin paikalliskeskusta verrattu Vuosaaren ja Kontulan paikalliskeskuksiin, jotka vastauksen mukaan toimivat hyvin. Selvitettyäni, ovatko ko. paikalliskeskukset vertailukelpoisia, olen saanut selville mm. seuraavaa. Koska en tee tätä hommaa työkseni, osa asiosta voi olla puutteellisia tai jopa virheellisiä, mutta suurin osa selville saamistani asioista varmaan pitää paikkansa. -Aluekeskuksia ovat siis Malmi ja Itäkeskus. -Lähipalvelukeskuksia ovat siis Pihlajisto, Pihlajamäki, Latokartano. -Nyt aluekeskusten ja lähipalvelukeskusten väliin ollaan luomassa paikalliskeskusverkkoa. -Vuosaaren Kolumbus on ilmeisesti nyt se Vuosaaren paikalliskeskus ja samaa kokoluokkaa kuin nyt suunniteltu Viikin paikalliskeskus. Erona näissä kahdessa on se, että Viikin paikalliskeskus ei ole juuri kenenkään lähipalvelukeskus, kun taas Kolumbuksen ympärillä asuu tuhansia ihmisiä. -Kontulan metroasemalla on ilmeisesti se Kontulan paikalliskeskus. Siinäkin on suuri asukasmäärä ympärillä, joiden lähipalvelukeskuksena se toimii. Lisäksi Kontulassa on metro kuten myös Kolumbuksen luona Vuosaaressa. Viikkiin ei ole tulossa metroa, josta on mielestäni helpompi kuin bussista hypätä pois, käydä ostoksilla ja sitten jatkaa matkaa. -Ilmeisesti Vuosaaren ostoskeskukset ovat kuihtuneet Kolumbuksen vaikutuksesta samoin kuin Myllypuron ostari Itäkeskuksen vaikutuksesta. Halutaanko ehdoin tahdoin Malmin vaikutuksessa sinnittelevä Pihlajamäen ostoskeskus kuihduttaa? Eli halutaanko hyväksyä kaupan rationalisointi, jos jo etukäteen tiedetään sen huonot vaikutukset lähialueille. Eikö oikealla kaavoituksella pitäisi kehittää alueita tasapuolisesti? -Eli Viikin paikalliskeskus ei ole juuri kenenkään lähipalvelukeskus. Tai todennäköisesti pikemminkin, jos se Viikin paikalliskeskus rakennetaan, niin vähitellen asuntoja rakennetaan lähiympäristöön mahdollisimman paljon sekä myös Viikinranta yritetään rakentaa. Eli jos Viikin paikalliskeskus rakennetaan, niin se halutaan saada myös kaupallisesti kannattavaksi. Kauppalehden 14.11.2000 mukaan kauppakeskusta ollaan suurentamassa aiemmin ennakoidusta eli suunnittelu etenee Elannon ja HOK:n ehdoilla. Elanto haluaisi vielä kasvattaa oman markettinsa kokoa. Hyper- ja supermarkettien yhteiseksi päivittäistavarakaupan liikevaihdoksi kaavaillaan vuosittain noin 300-400 miljoonaa markkaa. Elannon Arto Ihton ja HOK:n Arto Hiltusen mukaan Viikki on jäänyt Kehäkolmosen sisällä yhdeksi vapaaksi “tuhannen taalan” kauppapaikaksi. Tulee selvittää, paljonko autoja käy päivittäin kauppakeskuksessa, jos liikevaihto on suunnitellun suuruinen. Paljonko se vaatisi parkkipaikkoja jne. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Nyt on siis kyse Viikin tiedepuiston alueelle sijoitettavasta Viikin paikalliskeskuksesta ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on yhteenveto kaavahankkeesta. Nyt halutaan kommetteja suunnitelman lähtökohdista ja tavoitteista tai osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä. Suunnittelun kohteessa ja tavoitteessa kaikki muu on ok, mutta suunnitellun kauppakeskuksen sijoittumista tälle alueelle en ymmärrä, enkä hyväksy. Vaikka osayleiskaavassa oli kirjoitettu, että Viikin paikalliskeskukseen suunnitellaan postia, näissä papereissa ei puhuta mitään postista. Kun 14.3.2001 pidetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa kysyttiin postista, niin saatiin vastaus, että postin tulosta ei ole tietoa. Silloin kun Pihlajamäen postista oli Leonian pankkipalvelut loppumassa, niin kysyin, että oletteko muuttamassa Viikin paikalliskeskukseen. Virkailijat vastasivat myöntävästi, mutta sitten totesivat, että eihän tästä saanut puhua. Kun jo noin vuosi sitten postin virkailijat tiesivät, että he ovat todennäköisesti muuttamassa Viikin paikalliskeskukseen (ja tiesivät myös sen, että siitä ei saa puhua), niin on todella outoa, jos vielä nyt kaavoittajat ja heidän konsulttinsa eivät tiedä asiasta mitään. Lähtötiedoissa kerrotaan nykytilanne ja jotakin menneestä, mutta ei esimerkiski mitään siitä, että heti alun alkaen paikka on huono. Sitten kerrotaan, että kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Viikin paikalliskeskuksen asemakaavaluonnoksen 12.11.1998. Ympäristöselvityksissä kerrotaan, että asemakaavaluonnoksessa on arvioitu paikalliskeskuksen vaikutuksia alueen nykyisiin palveluihin, ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kaupunkikuvaan samoin kuin yhdyskuntatalouteen. Tässä paperissa vain ei kerrota, mitä siitä on sanottu. Olen sen edellä kertonut ja niiden positiivisten arvioiden pohjalta myös kaupunkisuunnittelulautakunta on sen hyväksynyt. Kohdassa arviointisuunnitelma lukee: “Asemakaavan valmistelun osana on tarkoitus tarkentaa ja täydentää tehtyjä arvioita sekä laatia erillinen selvitys paikalliskeskuksen vaikutuksista lähiympäristön kaupallisiin palveluihin.” Ihmettelen vain sitä, miten ihmeessä pystyisin antaamaan huomautuksen tästä selvityksestä, joka on tarkoitus tehdä. Tiedän sen, että helmi-maaliskuussa Entrecon Oy on tekemässä tätä selvitystä. Ohessa liitteenä kysely, joka on olevinaan joku asiantuntijahaastattelu. Tämä on lähetetty noin viidelle paikalliselle yhdistykselle, jotka ovat suurimmaksi osaksi ilmetelleet, mihin kyselyllä pyritään. Itse ainakin ihmettelen sitä, että heti alussa on annettu valmiit vastaukset, joihin pyritään rasti ruutuun systeemillä pääsemään. Vastasipa kysymyksiin miltei miten vain, sen voi tulkita, että Viikin paikalliskeskus tulee rakentaa. 14.3. pidetyssä tilaisuudessa konsultti Kyösti Pätynen jakoi kuulijoille noin 20 kyselyä ja sanoi, että niitä voi kopioida ja lähettää hänelle. Eli se siitä selvityksestä, joka tutkii Viikin paikalliskeskuksen vaikutuksista lähialueen kaupan palveluihin, koska tämä kysely, jota sanotaan asiantuntijahaastatteluksi on oleellisena osana työtä. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä Olisi olennaista, että asiantuntijat kertoisivat hankkeen todellisista vaikutuksista ja sen pohjalta asukkaan voisivat muodostaa mielipiteensä hankkeesta. Nyt osallisia pidetään asiantuntijoina ennen kuin on kerrottu, mistä on kysymys. Eli kun asiantuntijat ovat selvittäneet hankkeen vaikutuksista mm. Viikin paikalliskeskuksen vaikutuksista lähiympäristön kaupallisiin palveluihin, niin tulisi järjestää osallisille uusi tilaisuus. Myöskään hankkeen vaikutuksia Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen ei ole tutkittu. Kannanotossa Viikin kaavoitustilanteeseen on vaadittu tilaisuuksia, joissa virkamiehet ja päättäjät selvittävät kaikki luonnonsuojelualueen ympärillä olevat kaavoitussuunnitelmat. 31.10. 2000 päivätyssä vastauksessa ei ole vastattu tähän kysymykseen. Eikä esim. Viikinrannan kaavoitustilanteesta ole annettu vieläkään mitään tietoa. Eli tätä Viikin paikalliskeskuksen asemakaavaa ei saa viedä eteenpäin, koska jos Viikin kauppakeskus toteutetaan, silloin sen saaminen taloudellisesti kannattavaksi vaatisi monta muuta luonnonsuojelualueelle epäedullista kaavapäätöstä. Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt 26.3.1997 Paikallisagendatyön periaatteista ja päätavoitteista. Se hyväksyi kestävän kehityksen mittaamisen ja arvioinnin yhdeksi viidestä päätavoitteesta. Tältä pohjalta on valmistunut teos Helsingin kestävän kehityksen A-indikattorit. Helsingin kaupungin tietokeskuksen 2000:1 keskustelualoitteita kirjan indikaattorit pyrkivät kattamaan eri ulottuvuudet, jotka ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kirjassa kerrotaan, että tällaiset kestävyysmittarit tai indikaattorit palvelevat paikallishallinnon suunnittelua, seurantaa ja päätöksentekoa, ja niiden tulisi antaa vastaus kysymykseen: edistääkö tarkasteltava hanke, toiminta tai toimintasuunnitelma kestävyyden tavoitteiden saavuttamista vai ei. Viikin paikalliskeskuksen kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymässä asemakaavaluonnoksessa on todettu: “Viikki on tarkoitus rakentaa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Myös paikalliskeskuksen suunnittelussa ja rakentamisesa pyritään jatkossa soveltamaan ekologisia tavoitteita.” Siksi vaadin, että tätä hanketta tarkastellaan kestävyysmittareilla jo heti tässä vaiheessa ja mikäli hanke ei edistä kestävyyden tavoitteiden saavuttamista, niin kauppakeskuksen rakentamisesta luovutaan. Vaadin vaihtoehtoista kaavaratkaisua kaupallisten palvelujen järjestämiseksi Latokartanon peruspiirin alueella, jossa myös postipalvelut järjestetään ilman, että 25 000 asukasta pakotetaan asioimaan postissa kauempana kuin kävelymatkan päässä kotoaan. 16.3.2001 Vesa Koskela