Juttu Pihlajisto-lehteen 1/2002 Kuka tarvitsee Viikin paikalliskeskusta? Helsingin keskustan lisäksi pääkaupungissamme on kaksi aluekeskusta, jotka ovat Itäkeskus ja Malmi. Viime vuosina on alettu noin 20-30 000 asukasta palvelevista kaupallisista keskittymistä käyttämään nimitystä paikalliskeskus. Vähän pienempien nimitys on lähipalvelukeskus. Vuosaari ja Kontula ovat “oikeita” paikalliskeskuksia, koska niillä on merkittävä kävelyetäisyydellä oleva lähiasutus, niissä on kaupallisten palvelujen lisäksi myös julkiset palvelut sekä ne ovat metron varrella. Oikeat paikalliskeskukset ovat samalla useiden tuhansien asukkaiden lähipalvelukeskuksia. Viikkiin suunniteltu “keinotekoinen” paikalliskeskus sijaitsee Viikin tiedepuiston yhteydessä Lahdenväylän, Pihlajamäentien ja Viikintien muodostamassa kolmiossa – melko lähellä ympyrän muotoista Viikin infokeskusta. Paikalliskeskukseen tulisi kauppakeskus, toimistorakennus ja hotelli. Paikalliskeskuksen yhteyteen on suunniteltu asunnot noin 300 ihmiselle. Viikin kauppakeskuksen ankkurina toimisi 9 000 neliön hypermarket. Lisäksi sinne on suunniteltu sijoitettavan posti, pankki, apteekki, alko, ravintoloita ja kymmeniä muita erikoiskauppoja. Vuosaaren Columbuksen kokoisesta Viikin kauppakeskuksesta käytetään myös nimitystä Viikinportti. Lähes kaikki 13 000 viikkiläisestä tulee asumaan Latokartanon asuinalueella, joka sijaitsee kahden (2) kilometrin päässä Viikin paikalliskeskuksesta. Latokartanoon rakennetaan oma lähipalvelukeskus, johon on suunniteltu julkisten palvelujen lisäksi myös kaupallisia palveluja. Pihlajamäki-Seura on vastustanut Viikin kauppakeskusta alusta alkaen, koska se näivettäisi alle yhden (1) kilometrin päässä sijaitsevan Pihlajamäen ostoskeskuksen. Pihlajamäessä on jo toimivat lähipalvelut posteineen, pankkeineen ja apteekkeineen. Myös monet eko-viikkiläiset ovat ihmetelleet Viikin kauppakeskuksen sijaintia ja mielekkyyttä. Samoin luonnonsuojelijat. Ilmeisesti pihlajistolaiset eivät ole ottaneet asiaan kantaa, koska Viikin kauppakeskuksesta olisi asuinalueelle sekä hyötyä että haittaa. Silmänkääntötemppu On arvioitu, että vuonna 2009 Lahdenväylää pitkin ajaa päivittäin 100 000 autoa. Lahdenväylältä Viikin kauppakeskukseen on jo kaavoitettu liittymät etelästä sekä pohjoisesta tulevalle liikenteelle. Eteläinen ramppi rakennetaan ensin. Lahdenväylän pendeliliikenteen päivittäistavaran ostovoimaksi on laskettu 670 miljoonaa markkaa vuodessa. Lähivaikutusalueen 25 000 asukkaan (Viikin tiedepuisto, Pihlajisto, Pihlajamäki, Latokartano, Viikinranta, Viikinmäki ja Vanhakaupunki) päivittäistavaran ostovoimaksi on laskettu 322 miljoonaa markkaa vuodessa. Erikoistavaran kohdalla luvut ovat Lahdenväylän liikenteelle 1015 milj. mk ja lähivaikutusalueelle 535 milj. mk. Luvut löytyvät Entrecon Oy:n keväällä 2001 laatimasta Viikin paikalliskeskuksen kaupallisten ympäristövaikutusten raportista. Asukkaille ja päättäjille on väitetty, että Viikin kauppakeskuksen mitoitus ja kaupallinen kannattavuus perustuvat lähivaikutusalueen, etävaikutusalueen (Koskela, Myllypuron länsiosa, Toukola-Kumpula pohjoisosa, Länsi-Herttoniemi pohjoisosa ja Kivikko) sekä Viikin tiedepuistossa työskentelevien ja opiskevien ostovoimaan. Silmänkääntötemppu on tehty niin, että Lahdenväylän ostovoimaa ei ole ollenkaan aktivoitu myyntitaulukoihin. Vastaavasti asukkaiden ostovoimasta suuri osa on oletettu suuntautuvan Viikin kauppakeskukseen, jolloin hanke on saatu kannattavaksi. On selvää, että Viikin kauppakeskuksen liikeideassa ja kaupan omissa kannattavuuslaskelmissa Lahdenväylän liikenteen osuus on merkittävä, koska Lahdenväylän ostovoimat ovat yli kaksi kertaa suuremmat kuin 25 000 lähiasukkaan. Yksi keino tässä silmänkääntötempussa on ollut myös se, että koko kauppakeskuksen myynniksi on laitettu 250-300 miljoonaa markkaa vuodessa. Tällä luvulla asukkaiden ostot on saatu riittämään saamaan kauppakeskus kannattavaksi. Voihan ensin vetää minkä tahansa myyntitavoitteen hatusta ja sitten etsiä sille se taho, jolla se saadaan täytettyä. Tässä tapauksessa tarkoituksenmukaisin taho on ollut asukkaat, eikä Lahdenväylän pendeliliikenne. Jos liike-idea ei rakentuisi merkittävältä osaltaan Lahdenväylän liikenteeseen, ei liittymiä olisi jo valmiiksi kaavoitettu. Kuka tarvitsee Viikin kauppakeskusta? Kaupan keskusliikkeet suosivat hyper- ja supermarketteja, koska ne ovat työvoiman, pääoman ja logistiikan osalta ylivoimaisesti kustannustehokkaampia kuin pienet kaupat. Puhutaan kaupan rakennemuutoksesta. Senaatti-kiinteistöt on tehnyt Viikissä tontinvaraussopimukset Elannon sekä HOKin kanssa. Hypermarketin ja supermarketin vaihtoehdosta on siirrytty yhden hypermarketin malliin, joten ilmeisesti jompi kumpi jäisi nuolemaan näppejään. Entrecon Oy:n selvityksen mukaan Helsingin yliopiston näkökulmasta Viikin paikalliskeskus toisi merkittävän lisäpalvelun, koska monipuolinen palveluvarustus heijastuisi osaltaan tiedepuiston imagoon ja sitä kautta toteutusvauhtiin. Perusteluna on, että ns. työntekijäpalvelut on koettu eräissä tutkimuksissa varsin merkittäväksi business- ja science park –konseptin lisäarvoa tuottaviksi tekijöiksi. Selvityksessä kerrotaan, että Helsingin kaupungin tavoitteena on ollut toteuttaa asukaspohjaan nähden oikein mitoitettu kaupan ja palvelujen keskus. Sijainti on oivallinen Lahdenväylän liittymän tuntumassa. Julkisen liikenteen ja henkilöautoliikenteen kannalta keskus on helposti saavutettavissa. Kuka häviäisi? Viikin kauppakeskus on suunniteltu itseni kaltaisille auton omistaville keski-ikäisille miehille sekä tietysti myös naisille. Häviäjinä olisivat etenkin yhä lisääntyvä Pihlajamäen vanhusväestö sekä Latokartanossa asuvat autottomat lapsiperheet. Viikin paikalliskeskus ja sinne sijoitettava kauppakeskus rikkoisi kaksi jo olemassaolevaa ns. lastenvaunuetäisyyttä, joka on noin puolesta kilometristä kilometriin oleva helposti hahmotelttava alue. Etenkin vanhusten ja lasten on helpompi asioida omalla lastenvaunuetäisyydellä kuin lähteä asioimaan kolmen vilkkaasti liikennöidyn tien muodostamaan kolmioon. Häviäjänä olisi myöskin luonto, etenkin Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue. Yleiskaava 2002:n suunnitelmissa Viikinrannan alueelle on esitetty kaavamerkintää, että siellä olisi myös asuntojen rakentaminen mahdollista. Mitä enemmän ja mitä lähempänä luonnonsuojelualuetta ihmisiä asuisi, sitä enemmän sinne tulisi häiriötä niin ihmisten kuin koirien ja kissojenkin taholta. Luonnonsuojelualueen ympäristöä olisi järkevä rakentaa varovaisuus-periaatetta noudattaen, koska ei ole vielä tiedossa kestääkö se aiemminkaan kaavoitettujen asuntoalueiden aiheuttamia häiriötekijöitä. Jo nyt muutamien kilometrien säteellä asuu noin 100 000 asukasta. Ja asutus koko ajan lähenee. Lisäksi Viikin kauppakeskus toisi paljon lisää henkilöautoliikennettä, koska suurin osa lähialueen asukkaistakin kävisi siellä henkilöautolla, koska isoja kauppakasseja on helpointa kuskata autolla. Kauppakeskus olisi myös magneettiina niin Lahdenväylän pendeliliikenteen pysäyttäjänä kuin kauempanakin asuvien houkuttelijana. Liikenneruuhkia ja –päästöjä olisi tiedossa. Viikin kauppakeskus olisi signaali, että Helsingissä on normaalia tehdä yhä useampi kauppareissu autolla. Kestävän kehityksen toimintaohjelman mukaan asioita tulisi viedä toiseen suuntaan. Paremmat lähipalvelut Jos Viikin kauppakeskuksesta luovutaan, se mahdollistaa Pihlajamäen lähipalvelujen säilymisen sekä parempien lähipalvelujen saamisen Latokartanoon. Se mahdollistaisi myös kahden lähikaupan säilymisen Pihlajistossa sekä todennäköisesti yhden perustamisen Viikinmäkeen. Ehkä Viikin tiedepuisto tarvitsisi pienen kaupan, mutta Entrecon Oy:n vaihtoehtoiset selvitykset ovat todenneet sen kannattamattomaksi. Sekä Pihlajamäen että Latokartanon ostovoima riittää joidenkin erikoiskauppojen menestymiseen kummallakin alueella. Myös Pihlajistossa on erikoiskauppoja. Ratkaisuna olisi se, että Latokartanon lähipalvelukeskukseen kaavoitetaan jonkin verran lisää neliöitä kaupallisille palveluille. Ainakin Latokartanoon suunnitellun Viikin terveys- ja sosiaaliaseman lähelle olisi hyvä saada apteekki. Nyt Viikin terveys- ja sosiaaliasema toimii väliaikaisissa tiloissa. Postitoiminnot voisi hyvin järjestää siten, että joko Pihlajamäessä tai Latokartanossa toimisi asiamiesposti. Pihlajamäessä on yksi pankki ja Pihlajistossa pankkiautomaatti. Sekä Latokartanoon että Viikin tiedepuistoon tarvitaan pankki- ja laskunmaksuautomaatteja. Jos Viikin kauppakeskus rakennettaisiin, se todennäköisesti lopettaisi Pihlajistosta ainakin pankkiautomaatin, toisen kaupan ja apteekin. Alko sekä kaikki mahdolliset erikoiskaupat löytyvät esim. Helsingin keskustasta, viiden (5) kilometrin päästä Itäkeskuksesta tai vielä lähempää Malmin aluekeskuksesta, joiden kaikkien kaupallisia palveluja on lähiaikoina joko laajennettu tai ollaan laajentamassa. Lisäksi kevättalvella avattu Kauppakeskus Arabia toi yhden uuden helposti tavoitettavan päivittäistavaran ostopaikan, jota niin pyörällä, bussilla kuin autollakin kulkevat Pihlajiston, Pihlajamäen kuin Latokartanonkin asukkaat voivat käyttää. Ainakin markkinointitoimenpiteet alueellemme ovat olleet vahvat, koska suurimmaksi osaksi lähiasutus on vielä rakentamatta. Se on aikonut kaapata osan myös Lahdenväylälle suuntaavien autoilijoiden ostovoimasta. Näyttää siltä, että useimpien asukkaiden näkökulmasta Viikin kauppakeskuksen aika on ajanut ohi. Missä vaiheessa suunnittelu? Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille kerrottiin lokakuussa 2001: “Tulevaisuudessa liikekeskus saattaa houkutella myös ohiajavia autoilijoita. Kauppakeskuksen kaupallinen mitoitus ei kuitenkaan perustu ohiajavalle liikenteelle.” Lautakunta hyväksyi Viikin paikalliskeskuksen asemakaavan ilmeisesti tajuamatta sen todellista luonnetta. Oma lukunsa olisi se, onko maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä osallisten vuorovaikutus toteutunut. Asukkailla tulisi olla tosiasialliset mahdollisuudet arvioida hankkeen merkitystä ja vaikutuksia ja esittää mielipiteensä asiassa. Todennäköisesti näin ei ole tapahtunut. Vuoden 2001 lopulla kaupunginhallitukselle on lähetetty muistutuksia, joissa vastustettiin Viikin kauppakeskuksen rakentamista. Huhtikuun lopulla 2002 kaupunkisuunnittelulautakunta jälleen päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle, että muistutukset ja lausunnot eivät antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin. Vastauksessa todetaan mm., että ohiajavaa liikennettä ei ole pohjoisten ramppien epävarmuuden vuoksi otettu kauppakeskuksen kannattavuuslaskemien lähtökohdaksi. Tiepiiri ei pidä ramppeja tarpeellisina eikä ole sisällyttänyt niitä suunnitelmiinsa, mutta Helsingin kaupunki pitää niitä tiedepuiston kehittämisen kannalta tärkeinä. Nähtäväksi jää, esittääkö kaupunginhallitus hankkeen kaupunginvaltuustolle? Hyväksyykö valtuusto asemakaavan? Onko päätös siinä tapauksessa lainvoimainen vai ei? Järkevintä olisi luopua Viikin kauppakeskuksen rakentamisesta. Olisi ainakin syytä lopettaa hankkeen ajaminen “kuin käärmettä pyssyyn”. Olisi jo aika istua pyöreän pöydän ääreen ja selvittää, onko mitään edellytyksiä sovittaa yhteen Senaatti-kiinteistön, kaupan, yliopiston ja asukkaiden intressejä. Kauppakeskuksen tilalle olisi järkevää rakentaa uimahalli ja sisäliikuntatiloja, koska ne eivät olisi keneltäkään pois. Niitä voisivat käyttää niin lähialueen asukkaat ja koulut, yliopiston työntekijät ja opiskelijat sekä hotellin asiakkaat. Rahoituksen järjestäminenkään ei pitäisi olla mahdoton, jos siihen osallistuisivat Helsingin kaupunki, yliopisto ja hotelli. Tässä olisi sellaista synergiaa, joka toisi Viikin tiedepuistonkin kaipaamaa lisäarvoa ja imagoa. Julkisetkin palvelut Viikin paikalliskeskukseen? Yksi tärkeä kysymys on se, että jos Viikin paikalliskeskus kauppakeskuksineen rakennetaan, niin kannattaako se vai jääkö se torsoksi? Kuinka keskisuuri Viikin kauppakeskus pärjää kilpailussa suurille Itäkeskukselle ja Malmille? Ehkä suunniteltu Maxi vielä voisi kannattaa, mutta tulisiko sinne erikoiskauppoja vai ei. Mutta ehkä suunnittelijoilla onkin yksi uusi vielä pöytään iskemätön kortti, kuinka Viikin kauppakeskus yritetään saada kannattavaksi. Keväällä 2001 julkaistussa Viikin paikalliskeskuksen kaupallisten ympäristövaikutusten raportin yhteenvedossa kerrotaan, että Viikin uusi paikalliskeskus tulee tarjoamaan hyvät peruspalvelut noin 30.000 asukkalle vuonna 2010, jolloin koko Viikin alueen arvioidaan olevan valmis. Siinä kerrotaan, että myös julkisia palveluja pyritään saamaan keskukseen. Sen tarkemmin suunniteltuja julkisia palveluja ei ole asukkaille tähän päivään mennessä esitelty. Helsingin keväisen säästökuurin vuoksi Latokartanon peruspiirin alueelle aiotaankin jättää vain yksi terveys- ja sosiaaliasema tai jakaa ne erikseen. Kaupallisten palveluiden suunnitelmienkin perustella on odotettavissa, että seuraavaksi koko aluetta palvelevaa terveysasemaa esitetään rakennettavaksi Viikin paikalliskeskukseen. Päättelen tämän siitä, että Latokartanoon ei ole suunniteltukaan sijoitettavaksi apteekkia. Aika näyttää, koetetaanko uudella Helsingin säästökuurilla perustella, että lähes kaikki alueen julkisetkin palvelut sijoitetaan Viikin paikalliskeskukseen. Kun kauppa on todennut, että suuret yksiköt ovat kannattavampia, nyt myös julkisten palveluiden kohdalla uskotellaan samoin. Ei haluta ymmärtää ja laskea keskittymisestä yksittäisille ihmisille, yhteiskunnalle ja luonnolle aiheituvia lisäkuluja. Kuka maksaa teiden liittymät, ränsistyvien alueiden kurjistumisen kulut jne? Ainakin itse maksan mieluummin veroja lähipalvelujen säilyttämiseen ja kehittämiseen kuin keskitettyjen palveluiden aiheittamien haittavaikutuksien kustannuksiin. On kyseenalaista, toisiko se yhteiskunnalle säästöä, jos Latokartanon peruspiirin asukkaiden julkiset palvelut keskitetään Lahdenväylän varteen Viikin tiedepuistoon. Todennäköisestä lähiaikoina tällaista esitetään. Olisihan silloin kaikki palvelut melko lähellä pihlajistolaisia ja viikinmäkeläisiä, mutta melko kaukana kaikista muista. Maantieteellinen tosiasia on kuitenkin se, että niin Pihlajamäki kuin Latokartanon asuntoaluekin ovat omia lastenvaunuetäisyyksiä, jotka tarvitsevat omat niin julkiset kuin kaupallisetkin palvelunsa. Pihlajisto on vähän erillinen alueensa, jossa tarvitaan omia lähipalveluja. Viikinmäki on tulossa kylkeen, jonka asukkaat tarvitsevat ainakin oman lähikaupan. 20.5.2002 Vesa Koskela