MUISTUTUS VIIKIN PAIKALLISKESKUKSEN ASEMAKAAVAAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEEN (NRO 2001:11000) Asemakaavaselostuksessa sivulla 6 kerrotaan asemakaavan tavoitteista seuraavaa: “Viikin paikalliskeskus muodostaa Viikin uuden yliopistokaupunginosan kaupallisen keskuksen. Viikkiin rakennetaan asunnot noin 13 000 asukkaalle ja toimitiloja noin 6 000 työntekijälle. Alueen suurimmat työnantajat ovat Helsingin yliopisto ja sen ympärille rakentuvan biotieteisiin ja bioteknologiaan keskittyvän tiedepuiston yritykset. Paikalliskeskus on suunniteltu palvelemaan Viikin tiedepuistoa, Latokartanoa, Pihlajamäkeä, Pihlajistoa, Viikinmäkeä, Viikinrantaa ja Vanhaakaupunkia. Ympäröivät asuinalueet mukaan lukien paikalliskeskuksen väestöpohjaksi muodostuu noin 25 000 asukasta. Tavoitteena on luoda edellytykset toimivalle, omaleimaiselle ja vetovoimaiselle liikekeskukselle. Kaupunkikuvallisesti keskus liittyy tiedepuistoon ja täydentää sen toimintoja. Paikalliskeskuksen myötä tiedepuiston kiinnostavuus yritysten sijaintipaikkana paranee merkittävästi. Viikki on tarkoitus rakentaa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Myös paikalliskeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään soveltamaan ekologisia tavoitteita.” Sivulla 9 kerrotaan, että hypermarketin lisäksi kauppakeskukseen voi sijoittua pien- ja erikoismyymälöitä ja palveluita kuten Alko, posti, pankki, apteekki ja ravintoloita. Termi paikalliskeskus johtaa harhaan Terminä Viikin paikalliskeskus on harhaanjohtava. Viikkiin ollaan keinotekoisesti luomassa paikalliskeskusta lähialueen asukkaille. Todellisena tavoitteena on rakentaa keskisuuri kauppakeskus Lahdenväylän varteen, koska sen on ajateltu nostavan myös Viikin tiedepuiston imagoa. Tätä perustellaan kaupan yleisellä rakennemuutoksella, vaikka kaavoituksella juuri tulisi ohjata kaupan kehitystä. Muualla Helsingissä paikalliskeskus on samalla tuhansien ja tuhansien asukkaiden lähipalvelukeskus. Niin Kontulan, Vuosaaren kuin Arabiankin paikalliskeskuksilla on merkittävä lähiasutus. Oikeat paikalliskeskukset sijaitsevat suurimman asuntoalueen keskellä ja siellä on myös lähes kaikki ihmisten tarvitsemat julkiset palvelut. Useimpiin paikalliskeskuksiin kauempana asuvat pääsevät raideliikennettä pitkin. Pihlajamäessä ja Latokartanossa omat lähipalvelukeskuksensa Pihlajamäen lähipalvelukeskuksessa on jo valmiit julkiset palvelut sekä myös oma kaupallinen ostoskeskus. Latokartanoon rakennetaan oma lähipalvelukeskus, jonne tulee lähes kaikki julkiset palvelut sekä myös kaupallisia lähipalveluja. On huomattavaa, että lähes kaikki viikkiläiset tulevat asumaan Latokartanossa, joka on Viikin paikalliskeskuksesta noin kaksi kertaa kauempana kuin Pihlajamäki. Latokartanossa tulee asumaan noin 10 000-11 000 asukasta. Heille tulisi luoda paremmat kaupalliset lähipalvelut kuin 11.10.2001 kaupunkisuunnitelulautakunnassa hyväksytyssä ja nyt nähtävillä olleessa Latokartanon lähipalvelukeskuksen asemakaavaan on suunniteltu. Latokartanon asukkaat tarvitsevat lähelleen mm. apteekin, jonne terveyskeskuksessa käynnin jälkeen voi mennä. On myös tärkeää, että sekä Pihlajamäessä että Latokartanossa on omat postipalvelunsa, joista toinen voisi toimia asiamiespostina. Erityisesti Pihlajamäen vanhusten ja Latokartanon autottomien lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten kannalta on tärkeää, että “lastenvaunuetäisyydellä” olevien kaupallisten palvelujen syntymistä suositaan. Asukkaiden tarvitsemat kaupalliset lähipalvelut on siis hoidettavissa ilman Viikin kauppakeskusta. Mikäli kauppakeskus rakennettaisiin, se näivettäisi Pihlajamäen ostoskeskusta. Todennäköisesti niin Pihlajamäessä kuin Pihlajistossakin nykyisistä kahdesta kaupasta jäisi vain yksi jäljelle. On parempi, että kullakin asuntoaluella on kaksi kauppaa ja niiden välinen kilpailu kuin että kullakin asuntoalueella on vain yksi päivittäistavarakauppa. Jos kauppakeskusta ei tule, se mahdollistaa paremmin lähikauppojen syntymisen ja kannattavuuden myös Viikinmäessä ja Latokartanossa. Viikin kauppakeskuksen rakentaminen olisi perusteltua, jos Pihlajamäessä ei olisi valmiita palveluja ja mikäli lähes kaikki viikkiläiset eivät asuisi yli kahden (2) kilometrin päässä kauppakeskuksesta. Ison Omenan kauppakeskusta on luonnehdittu Espoon eheyttäjäksi, koska Länsiväylän varteen on luotu lähialueen asukkailta puuttuneet niin julkiset kuin kaupallisetkin palvelut. Nyt ollaan Helsingissä, jota tähän saakka on kehitetty ns. eurooppalaisena kaupunkina. Jos Viikin kauppakeskus rakennetaan, otetaan esimerkkiä espoolaisesta tai amerikkalaisesta kaupunkirakenteesta, joka suosii henkilöauton käyttöä. Viikin kauppakeskus perustuu henkilöautoliikenteelle Kaavaselostuksen sivulla 15 kerrotaan, että Viikin paikalliskeskuksen aiheuttaman liikennemäärän on arvioitu olevan noin 4 800 ajoneuvoa/vrk, josta kauppakeskuksen synnyttämää on 3 600 ajoneuvoa/vrk. Entrecon Oy:n laatimassa Viikin paikalliskeskuksen kaupallisessa selvityksessäkin on todettu, että suurin osa lähiasukkaistakin menisi Viikin kauppakeskukseen henkilöautolla. Kaavaselostuksessa kerrotaan, että valtaosa liikenteestä suuntautuu pohjoiseen Pihlajamäentielle. Tämä maininta on siitä syystä, koska nämä liikennemäärät ja ilmeisesti myöskään parkkipaikat (noin 400) eivät sisällä Lahdenväylältä kauppakeskukseen suuntautuvaa liikennettä. Kaavaselostuksen sivulla 11 kerrotaan: “Viikin asemakaavoihin ja liikennesuunnitelmiin sisältyvät varaukset pohjoisille rampeille Lahdenväylän liittymään. Tulevaisuudessa liikekeskus saattaa houkutella myös ohiajavia autoilijoita. Kauppakeskuksen kaupallinen mitoitus ei kuitenkaan perustu ohiajavalle liikenteelle.” Tämäntapaisilla sanakäänteillä Viikin paikalliskeskusta on markkinoitu kuin käärmettä pyssyyn niin paikallisille asukkaille kuin mm. kaupunkisuunnittelu-lautakunnalle, joka on hyväksynyt asemakaavan 18.10.2001. Heille väitettiin myös: “Keskuksen kaupallista kannattavuutta arvioitaessa ei ohiajavaa liikennettä ole kuitenkaan huomioitu”. Sama linja jatkuu myös asemakaavaselostuksen sivulla 14: “Viikin paikalliskeskuksen rakentaminen tuo alueelle Viikin ja ympäristön asukaspohjaan nähden oikein mitoitetun kaupan ja palvelujen keskuksen, joka on helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä, henkilöautolla ja kevytliikenteen reittejä käyttäen. Keskus tarjoaa asukkaille lähietäisyydellä monipuoliset palvelut, jotka muutoin olisi haettava Malmilta, Itäkeskuksesta tai keskustasta. Paikalliskeskus on osa Viikin tiedepuistoa ja täydentää sen kaupunkikuvaa ja toimintoja.” Kauppakeskuksen todellinen liikeidea on kielletty Viikin paikalliskeskuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman huomautuksissa maaliskuussa 2000 niin Pihlajamäki-Seura, Viikin paikallisagendaryhmä kuin Helsingin luonnonsuojeluyhdistyskin ovat todenneet, että Viikin paikalliskeskukseen ei tarvita kauppakeskusta. Tein silloin myös itse huomautuksen ja arvelin, että kauppakeskuksen liikeidea perustuu hyvin pitkälti Lahdenväylän liikenteeseen. Asemakaavaselostuksen sivulla 23 mainitaan, että mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että laaditussa kaupallisten ympäristövaikutusten arviossa on erityisesti selvitetty mielipiteissä esitettyjä pelkoja ja väärinkäsityksiä. Ei ole kysymys väärinkäsityksistä eikä aiheettomista peloista, vaan todellisista intressiristiriidoista, koska kauppakeskushankkeessa ei ole ajateltu ollenkaan paikallisten asukkaiden tarpeita eikä arjen todellisuutta. Todellisuudessa on käynyt niin, että kun mielipiteissä on esitetty, että kauppakeskus rakennetaan suurelta osin Lahdenväylän liikenteen varaan, niin Entreconin kaupallinen selvitys on tehty tarkoitushakuisesti juuri niin, että se olisi kaupallisesti kannattava ilman Lahdenväylän liikennettä. Tämä selvitysten hämäys ei ole kuitenkaan täydellinen, sillä Entreconin selvityksen taulukossa 2 on kerrottu eri asuinalueiden päivittäistavaran ostovoimat, mutta kuin vahingossa sinne on päässyt myös Lahdenväylän pendeliliikenteen 670,2 miljoonan markan vuotuinen ostovoima vuonna 2009. Vastaavasti lähivaikutusalueen noin 25 000 asukkaan ostovoima on 322 miljoonaa markkaa vuodessa. Etävaikutusalueen ostovoimaksi on laitettu 192 miljoonaa sekä Viikissä työskentelevien ja opiskelevien ostovoimaksi 97,2 miljoonaa. Taulukossa 3 Erikoistavaran lähivaikutusalueen noin 25 000 asukkaan ostovoimaksi vuodelle 2009 on saatu 535 miljoonaa markkaa vuodessa, kun Lahdentien pendeliliikenteen osuus on 1014,9 miljoonaa. Kuviossa 12 on esillä Viikin paikalliskeskuksen myynti alueittain vuonna 2009. Siinä on esitetty yhdistetty päivittäistavaran ja erikoistavaran myynti. Silmämääräisesti kuvioita ja miljoonia markkoja katsottaessa käy ilmi, että kauppakeskus on saatu kannattavaksi ilman Lahdenväylän pendeliliikennettä, kun esim. Pihlajamäen päivittäistavaroiden 95,9 mmk:n kokonaisostovoimasta on muutettu myynniksi noin 40 miljoonaa markkaa eli noin 40 %. Tämä kuten kaikki muutkin myynnin odotukset on arvioitu aivan yläkanttiin. Mitään perusteita tai laskukaavoja näille arvioille ei ole annettu. Nämä väittämät ja niiden takana olevat laskelmat eivät poista sitä tosiasiaa, että todellisuudessa liikekeskuksen mitoitus ja kannattavuus perustuu suurelta osin juuri Lahdenväylän vuonna 2010 arvioituun noin 100 000 auton päivittäiseen liikenteeseen. Todellisuudessa esim. Pihlajamäen päivittäistavarakaupasta ja myös erikoistavarakaupasta kilpailevat oman ostoskeskuksen sekä Pihlajiston edullisten kauppojen lisäksi Viikin kauppakeskuksen kanssa samalta lähtöviivalta muut autolla tavoitettavat kaupalliset keskukset, kuten Itäkeskus, Malmin aluekeskus, Tammiston Jättijako, Vantaan Jumbo, Helsingin keskustan kaupat sekä myös Arabiaan valmisteilla oleva kauppakeskus. Mikäli on tarpeen hypätä omaan henkilöautoon tai bussiin, on miltei sama, kulkeeko kaksi (2) vai kuusi (6) kilometriä tai minuuttia. Latokartanosta Viikkiin on noin 2 kilometriä ja Itäkeskukseen noin 5-6 kilometriä. Pihlajamäen ostoskeskuksesta Viikin kauppakeskukseen matkaa on noin kilometri, Malmille noin 3 kilometriä ja Itäkeskukseen noin 6 kilometriä. Lisäksi ilman Lahdenväylän liikennettä kauppakeskus on saatu laskelmissa kannattavaksi sillä, että esim. Viikin tiedepuistoon sekä Viikinrantaan on asutettu yhteensä yli 2 500 asukasta ja niille laskettu ostovoimat ja myynnit. Kuitenkin Tiedepuiston yhteyteen on tulossa asunnot vain 220 asukkaalle ja Viikinrannan muuttaminen asuntokäyttöön on hyvin kiistanalaista ja epävarmaa, koska nämä alueet ovat aivan Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen läheisyydessä. Ilmeisesti nämä parituhatta asukasta ovat ne Viikin yliopistokaupunginosan asukkaat, jotka on suunniteltu asuvan muualla kuin Latokartanossa. Jo nyt luonnonsuojelualueen läheisyydessä asuu noin 100 000 asukasta ja koko ajan tulee lisää, vaikka näin massiivisen ja läheisen asutuksen kielteisistä vaikutuksista luonnonsuojelualueeseen ei ole juuri mitään tietoa. Mikäli Viikin kauppakeskus rakennetaan, todennäköisesti Tiedepuiston ja Viikinrannan asuttamista perustellaan myös sillä, että kauppakeskukselle täytyy saada lähiasutusta, jotta se saadaan kannattavaksi. Kannattavuuslaskelmissahan tämä asutus jo on. Entrecon selvityksessä sivulla 12 lukee: “Lahdentien pendeliliikenne toisi huomattavan lisäostovoiman, jos asemakaavaan merkityt pohjoissuunnan liittymät toteutettaisiin. Saavutettavuus lisääntyisi oleellisesti. Liittymien rakentaminen antaisi Viikin paikalliskeskukselle seudullista statusta.” Tässä on kirjattu Viikin kauppakeskuksen todellinen tavoite. Koska kaikki tämän mahdollistamat kaavapäätökset on tehty, jos tämä asemakaava hyväksytään, niin ennen tämän kaavan esittämistä kaupunginvaltuustolle tulee tehdä kaikki niin luontoon, liikenteeseen ja sen päästöihin kuin kauppaankin liittyvät ympäristövaikutusselvitykset niin, että Lahdenväylän pendeliliikenteen pääseminen kauppakeskukseen otetaan huomioon. Nyt mm. päästöselvitykset on tehty ilman pendeliliikenteen vaikutusta, vaikka jo vuoden 1990 Viikki-Latokartanon osayleiskaavan ympäristövaikutusselvityksessä (mm. s. 40) mainittiin, että Viikin alueen keskeinen kuormittaja on liikenne ja etenkin päästöjen suhteen tämä risteysalue on ongelmallinen, vaikka silloin ei ollut vielä edes tietoa, että tähän kolmen tien rajaamaan kolmioon suunnitellaan henkilöautoliikenteeseen perustuvaa kauppakeskusta. Kaavaselostuksessa asia sivuutetaan maininnalla. “Lahdenväylän samoin kuin Viikintien ja Pihlajamäen liikenteen pakokaasut eivät edellytä erillisjärjestelyjä tiedepuistossa.” Todennäköisesti pakokaasuilla on vaikutusta ainakin Pihlajiston ja Viikinmäen asuntoalueille – etenkin epäedullisissa sääoloissa tyynellä talvisäällä (v. 1990 Liite 5.1. s. 5-6). Uuden maankäyttö- ja rakennuslain toteutumisen arviointia Vuoden 2000 alussa voimaantulleen maankäyttö- ja rakennuslain piti antaa asukkaille uusia ja aikaisemmassa vaiheessa olevia vaikutusmahdollisuuksia. Nyt näitä asukkaiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamia mielipiteitä käytetäänkin niin, että teetetään sellaiset selvitykset, että asukkaiden oikeat väittämät pyritään kumoamaan. Tällainen silmänkääntötemppuilu on vastoin vuoden 2000 alussa voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslakia, jonka tavoitteena on ollut turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävänä olevissa asioissa. Yksi kummallinen vaihe kaavoituksessa oli, kun Viikin paikalliskeskuksen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä 17.-21.9.2001. Kun mikään taho ei ehtinyt reagoida, niin siitä on saatu tähän asemakaavaselostukseen sivulle 22 maininta: “Tässä vaiheessa kaavasta ei enää jätetty huomautuksia”. Uusimpia vaiheita asioiden valmistelun salailussa on se, että edes osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan huomautusta tehneille tahoille ei lähetetty tietoa, että asemakaavaehdotus on nähtävänä 23.11.-28.12.2001, että Viikin paikalliskeskuksen asemakaavan nähtävilläolosta kertovassa ilmoituksessa Helsingin Sanomissa 23.11.2001 ei ollut sanallakaan mainittu Viikin paikalliskeskuksesta tai siihen liittyvästä kauppakeskuksesta, että ilmoituksessa mainitussa osoitteessa kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston toimistossa 12.12.2001 edes pyydettäessä ei kerrottu, mikä on se kirjallinen materiaali, mistä muistutus tulee tehdä. Soitin myöhemmin kaavoittajalle ja sain selville, että on tehty asemakaavaselostus. Edellä mainituista syistä todellisuudessa asemakaavaehdotus ei ole ollut nähtävänä sinä aikana kun ilmoituksessa on kerrottu. Tämä kuten moni muukin vaihe Viikin paikalliskeskuksen asemakaavoituksessa on ristiriidassa Maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. Ainakin lain henkeä on rikottu monessa kohdassa. Ajatuksia ja kysymyksiä kaupunginhallitukselle Kaupunginhallituksella on varmaan vielä muistissa päätös, kun Vuosaaren ostoskeskus päätettiin purkaa. Viikkiin suunniteltu kauppakeskus on Vuosaaren Columbuksen kokoinen. En tiedä, onko kaupunginhallituksen jäsenillä tietoa siitä, että erikoistavarakaupoilla on ollut kannattavuusongelmia Columbuksessa, vaikka sillä on todellinen lähiasutus, vuosaarelaisten julkiset palvelut ovat samassa yhteydessä sekä se on metroradan varrella? Vaikka Vuosaaren väestöpohja on suurempi, vasta viime aikoina asutuksen lisääntyessä erikoiskaupat ovat alkaneet kannattaa kunnolla. Ehkä Viikin kauppakeskuksessa hypermarket ja Alko menestyisivät, mutta entä muut kaupat? Miten kaupunginhallitus on aikonut saada Viikin erikoistavarakaupat kannattaviksi? Miten ne voivat kilpailla Itäkeskuksen tai Malmin aluekeskusten kauppojen kanssa? Kun naapurikunnissa pienemmän kauppakeskuksen kilpailijaksi rakennetaan aina suurempi, mikä logiikka on siinä, että Viikkiin rakennetaan keskisuuri kauppakeskus kilpailemaan mm. noin viiden (5) kilometrin päässä olevan Suomen suurimman kauppakeskuksen Itäkeskuksen? Onko kaupunginhallituksella jo suunnitteilla uusi tukimuoto tyhjillään olevalle Viikin kauppakeskukselle? Eikö jo riitä, kun kuihtuvia ostoskeskuksia tuetaan? Miksi niiden kilpailijoiksi luodaan uusi torso kauppakeskus, jolla ei ole edes kaupallisen kannattavuuden edellytyksiä? Tai ehkä Viikin kauppakeskuksen kaupallinen kannattavuus perustuukin Lahdenväylän ns. pendeliliikenteeseen? Mutta silloin kaikki niin kaupalliset kuin esimerkiksi liikenteeseen ja päästöihin liittyvät selvitykset tulisi tehdä uudelleen. Jos Viikin kaavoituksessa halutaan noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja Viikin paikalliskeskuksen suunnittelussa soveltaa ekologisia tavoitteita, silloin suunnitellusta kauppakeskuksesta tulee luopua. Kauppakeskuksen tilalle voidaan rakentaa esim. uimahalli- ja liikuntatiloja, jotka palvelisivat paljon paremmin niin lähialueen asukkaita kuin Helsingin yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita. Näin Viikin tiedepuiston yhteyteen voitaisiin luoda esimerkiksi Viikin uinti- ja liikuntapuisto. Tällä hankkeella olisi synergiaa myös hotellin kanssa. Miten Viikin paikalliskeskuksen kauppakeskus sopii yhteen Viikin ekologisen imagon kanssa tai esimerkiksi alkuvuodesta 2002 päätettäväksi tulevan Kestävän kehityksen toimintaohjelman kanssa? Kumman kaupunginhallitus aikoo esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi? Pyydän kaupungilta perusteltua vastausta tähän muistutukseen. Helsingissä 28.12.2001 Vesa Koskela