VALITUSKIRJELMÄ HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE Päätös, johon muutosta haetaan Muutosta haetaan Helsingin kaupunginvaltuuston 19.6.2002 tekemään 171 §:n päätökseen, joka koskee VIIKIN KORTTELEIDEN NRO 36186 – 36189 YM. ALUEIDEN (VIIKIN PAIKALLISKESKUS) ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMISTÄ JA ASEMAKAAVAN MUUTTAMISTA (NRO 11000) Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi Muutosta haetaan kauppakeskuksen osalta, jonka osalta vaaditaan, että sitä ei toteuteta. Silloin asemakaavassa käytetty harhaanjohtava nimitys Viikin paikalliskeskus voidaan muuttaa myös asemakaavaan muiden yliopistoalueiden tavoin Viikin osaamiskeskukseksi. Todennäköisesti (asemakaavaselostuksen liitteenä olevista karttakopioista olen näkevinäni) voimassa olevissa seutu- ja yleiskaavoissa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja siinä mielessä kaupan suuryksikön rakentaminen alueelle on mahdollisesti sallittu. Asemakaavaselostuksen mukaan ainakin Helsingin yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Viikin osayleiskaavaa Helsingin kaupunki ei halunnut lähettää ympäristöministeriön vahvistettavaksi, joten tämän asemakaavan selvitykset ovat ratkaisevassa osassa siihen, mitä alueelle voidaan rakentaa. Haen siis asemakaavaan muutosta, että sille alueelle, jossa on asemakaavamerkintä KL ei saisi rakentaa kaupan suuryksikköä. Nyt asemakaavamääräyksessä lukee: “Kortteliin saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön.” Vaadin, että siinä lukisi: “Kortteliin ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä.” Siinä tapauksessa sen jälkeinen kaavamerkintäteksti voidaan myös poistaa. KL:n kohdalle asemakaavamääräyksiin tulee kirjoittaa teksti: “Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa myös toimistoja ja julkisia palvelutiloja. Kortteliin ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä.” Tämä teksti mahdollistaisi kestävän kehityksen mukaisten yksityisten ja julkisten palveluiden rakentamisen alueelle. Eli asemakaavan nimeksi tulisi muuttaa “Viikin osaamiskeskus”. Koska muutosta haetaan vain Asemakaavaan, sen kaavamerkintöisin ja –määräyksiin, niin en esitä vastaavia muutoksia asemakaavaselostukseen. Perusteet, joilla muutosta vaaditaan 1. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 6 luvussa 30 §:ssä mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa sanotaan: “Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä”. Tietääkseni näin ei ole tapahtunut. Ymmärtääkseni asetuksen mukaan tämä vaihe täytyy ensin tapahtua ja vasta sen jälkeen jatkaa suunnittelua, joten käsittääkseni päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Jos tämän ei katsota kuuluvan siihen kohtaan, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, niin päätös on tämän vuoksi muutoin lainvastainen. 2. Päätös on muutoin lainvastainen Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on 1 §:n mukaan järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. 5 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. 6 §:n mukaan kaavoja valmistelevien viranomisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 11§:n mukaan kunnan tekemät kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät sopimukset eivät syrjäytä kaavoitukselle asetettuja tavoitteita tai sisältövaatimuksia. 12 §.n mukaan rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista. 54 §:n mukaan asemakaavan sisältovaatimuksista todetaan, että se ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta sanotaan 62 §:ssä, että kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että ... niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa ... (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa tarkennetaan asioita mm. vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa. 1 §:n mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset moniin eri eri asioihin, mm. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen. Asetuksen 6 luvun 30 §.ssä on kerrottu mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa. Tämän kohdan toteutuminen oli ehkä kaikkein räikeimmin maankäyttö- ja rakennuslain ja –asetuksen vastainen. Kuten edellä kerroin, ilmoitusta ei tietääkseni ollut lehdessä. Ilmeisesti muutamalle yhdistykselle lähetettiin tilaisuuteen kutsu. Vaikka olin jo aiemmin esittänyt mielipiteitä asiasta ja antanut kaavoittajille osoitteen, en itse saanut kutsua. Tosin Viikin kirjastossa käydessäni näin siellä olevan ilmoituksen ja olin keskustelemassa asiasta. Kritisoin sitä, että asian tästä vaiheesta ei ole juuri mitään kirjallista aineistoa saatavilla, että myös ne jotka eivät pääse tilaisuuteen pystyisivät tajuamaan, missä mennään. Kristisoin myös sitä, että tilaisuuden jälkeen on vain muutama päivä aikaa esittää mielipiteitä. Sain suullisesti lisäaikaa alkuviikkoon saakka. Yritin asiaa pureskella sekä yritin myös tavoittaa muita ihmisiä ja yhdistyksiä, jotka olivat asiasta kiinnostuneita, eivätkä ole koko aikana hyväksyneet kauppakeskuksen rakentamista. Itse en pystynyt tässä aikataulussa kirjoittamaan mitään valmista, eikä mikään yhdistys, joka pyrkii toimimaan demokraattisesti, pystynyt tällaisessa aikataulussa esittämään näkemyksiään. Kun asiasta eri tahot olivat ilmaisseet selkeät mielipiteet jo ainakin kerran jos ei useamminkin, niin ei kukaan voi ymmärtää, että reagoimattomuus tässä tilanteessa aiheuttaa sen, että päättäjille informoidaan asiasta seuraavasti: “ Tässä vaiheessa kaavasta ei enää jätetty huomautuksia”. Ja ihmettelen kyllä sitä, kuinka käymäni keskustelukin voitiin näin tulkita. Mielestäni suullisesti esitin kriittiset mielipiteeni kyllä sen verran selkeästi, että en ole voinut muuta kuin ihmetellä heidän viestiään päättäjille. Tiedonsaanti tilaisuudesta oli niin huono, että siellä kävi noin viisi ihmistä, eikä kukaan ehtinyt kirjallisesti reagoida heidän asettamansa määräajan puitteissa. Kaavoittajan tapa toimia ei ollut osallisten tiedonsaannin kannalta missään suhteessa toimiva. Kaavoittajan tapa toimia oli kaavoittajan kannalta toimiva, että he saivat päättäjille kirjoittaa tekstin: “Tässä vaiheessa kaavasta ei enää jätetty huomautuksia” – aivan kuin asia olisi osallisten näkökulmastakin kunnossa. Mielestäni tämä vaihe kaavoituksessa oli lain- ja asetuksen vaatiman vuorovaikutuksen näkökulmasta sellainen kulminaatiopiste. Tämä Viikin paikalliskeskusta koskeva asemakaava on syntynyt lehti-ilmoituksen puuttumisen johdosta virheellisessä järjestyksessä sekä edellä mainituin syin on muutoinkin lainvastainen. On huomattavaa, että tämän jälkeenkin eri tahot ovat laatineet muistutuksia asiasta, joka todistaa sen, että kaavoittajien tapa hoitaa tässä vaiheessa vuorovaikutusta ei ollut oikea. Hallituksen esityksessä Eduskunnalle rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on mainittu 2.3. Nykytilan arvioinnin kohdalla Editan Maankäyttö- ja rakennuslaki perusteluineen s. 99-100 seuraavaa: “Suunnitelmavaihtoehdoista, niiden vaikutuksista sekä pohjana olevista selvityksistä halutaan käydä keskustelua hyvissä ajoin ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä. Erilaiset intressiryhmät ja asukkaat haluavat perustellusti entistä enemmän osallistua suunnitteluun ja saada todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöön.” Viikin paikalliskeskuksen asemakaavan kohdalla todellista mahdollisuutta vaikuttaa asiaan ei ole ollut, koska Valtion kiinteistölaitos on tehnyt asemakaavaluonnoksen mukaisesta kauppakeskuksen korttelialueesta tontinvaraussopimukset Osuusliike Elannon ja Helsingin Osuuskauppa HOK:n kanssa asemakaavan laatimista edellyttävien suunnitelmien laatimista varten. Koska sama taho eli Entrecon Oy on tehnyt niin asukkaille tarkoitetun 18.5.2001 päivätyn Viikin paikalliskeskuksen kaupallisten ympäristövaikutusten loppuraportin kuin myöskin kaupalle tehtävät selvitykset, niin edellä mainitun selvityksen tekotapa ja johtopäätökset eivät anna asukkaiden näkökulmasta oikeaa tietoa. Kaupalle tehtävät selvitykset ovat ehkä liikesalaisuuksia, mutta jokaisen ajattelevan ihmiset tulisi ymmärtää, että Viikin kauppakeskus on tehty niin kuin asemakaavaselostuksen sivulla 6 sanotaankin: “Tavoitteena on luoda edellytykset toimivalle, omaleimaiselle ja vetovoimaiselle liikekeskukselle.” Toisaalta tavoitteena on ollut muodostaa Viikin uuden yliopistokaupunginosan kaupallinen keskus, joka on suunniteltu palvelemaan Viikin tiedepuistoa, Latokartanoa, Pihlajamäkeä, Pihlajistoa, Viikinmäkeä, Viikinrantaa ja Vanhaakaupunkia. Voidaan kysyä, onko olemassa sellaista kaupunginosaa, jossa ei ole merkittävää asutusta. On olemassa Viikin Tiedepuisto tai Viikin osaamiskeskus. Lähes kaikki viikkiläiset asuvat niin kaukana tästä keinotekoisesta Viikin paikalliskeskuksesta, että heille täytyy rakentaa oma lähipalvelukeskus Latokartanoon. Olennainen kysymys on se, parantaako tämä asemakaava alueen asukkaiden kaupallisia palveluja vai huonontaako se niitä. Mielestäni se ainakin aiheuttaa eriarvoisuutta ja on muutenkin kestävän kehityksen periaatteiden vastainen lisäten mm. yksityisautoilun tarvetta. Koska maankäyttösopimukset eivät syrjäytä kaavoitukselle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettuja tavoitteita tai sisältövaatimuksia (11 §), niin Helsingin hallinto-oikeuden tehtävänä on arvioida, onko Helsingin kaupunginvaltuuston tekemä asemakaavapäätös lainvastainen vai ei. En nyt toista pöytäkirjanotteen liitteenä olevia kannanottoja, mutta yhteenvedoksi totean, että mielestäni asemakaava ei ole etenkään sosiaalisti kestävän kehityksen mukainen (1 §). Se ei ota huomioon eri väestöryhmien tarpeita, kuten esim. lasten ja vanhusten (5 §). Mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen on ollut lain ja asetuksen kirjainen ja hengen vastaisia (6 §). Etenkään kaupallisten vaikutusten selvitykset eivät ole olleet riittävät, vaan ne ovat asukkaiden näkökulmasta olleet yksipuoliset ja harhaanjohtavat. Tosin liian räikeästi yksipuolisina ja harhaanjohtavina selvitys on innoittanut itseäni arvioimaan asioita, mutta se ei poista sitä, etteikö kaavoittajan vastuulla olisi tehdä tain teetättää selvityksiä, jotka ovat monipuolisia ja luotettavia (9 §). Tämä asemakaava ei palvele käyttäjien tarpeita (12 §). Asemakaava aiheuttaa monien ihmisten elämän laadun eli kaupallisten palveluiden saatavuuden heikkenemistä, vaikka sen väitetään parantavan kaupallisia palveluja (54 §). Helsingissä 17.7.2002 Vesa Koskela P.S. En toista omia enkä eri tahojen sisällöllisiin seikkoihin liittyviä asioita, mutta vetoan niin omiin kuin Pihlajamäki-Seuran, Viikin Paikallisagendaryhmän kuin Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksenkin esittämiin seikkoihin sisältövaatimusten osalta. P.P.S. Asioita ei ehkä ymmärrä ilman Viikin paikalliskeskuksen asemakaavan ja –muutoksen selostusta eikä ilman Entrecon Oy:n 18.5.2001 päiväämää Viikin paikalliskeskuksen kaupallisten ympäristövaikutusten loppuraporttia, joten ainakin ne asiakirjat kannattaa pyytää Helsingin kaupungilta. Raportissa ilmenee, että todellisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kaupallisten palvelujen järjestämiseen ei ole pyrittykään etsimään. LIITTEET Pihlajisto-lehden 1/2002 s. 5 alkava juttu, jossa pyrin arvioimaan tämän suunnitellut asemakaavan vaikutuksia. On huomioitava, että omaa arviontiani en perusta kaavoittajien teettämiin selvityksiin, vaan ehkä enemmänkin kritiikiksi heidän selvityksiin. Monet arvioinneistani ovat avoinna ilman vastausta, koska en ole alan ammattilainen. Olen kuitenkin pyrkinyt esittämään todellisen varteenotettavan vaihtoehdon kaupallisten palveluiden järjestämiseksi, joka palvelee paljon paremmin maankäyttö- ja rakennuslainkin vaatimaa kestävää kehitystä etenkin sosiaalisen ja ekologisen aspektin osalta. Vaihtoehtoinen ratkaisu on siis olemassa, mutta sitä ei ole laadittu eikä annettu päättäjille tiedoksi. 2 valokuvaa, josta käy ilmi mm. se, että Lahdenväylän liikenne on todellisuudessa hyvin tärkeä, kun kaupan taho on ajatellut hankkeen kannattavuutta. Asukkaille ja päättäjille on sanottu, että hypermarket on asukkaita varten. Vaaleammassa kuvassa asermakaava-alue sijaitsee vasemmassa yläkulmassa ja tummemmassa kuvassa noin keskuellä Lahdenväylän takana kallioleikkauksen kohdilla. Merkittävää lähiasutusta kauppakeskuksella ei ole eikä pystykään syntymään, joten jopa paikalliset asukkaat tulisivat käymään siellä pääasiassa omilla henkilöautoillaan, jos perheessä sellainen on.