Elämässä ja yhteiskunnassa on paljon tärkeitä asioita. Olen valinnut vaaliteemoikseni osan omasta mielestäni tärkeistä asioista, jotka liittyvät tavalla tai toisella Helsingin kaupunginvaltuuston päätäntävaltaan. Vaalikoneista voit katsoa, miten suhtaudun muihin enemmän tai vähemmän tärkeisiin asioihin. Olen satsannut vaalikoneiden perusteluihin, joten lue niitä. Tiivistelmäni vaaliteemoistani (liikuntaa lukuunottamatta) löydät esitteestäni, joka on myös näillä www-sivuillani pdf-muodossa. Esitteen voit myös tulostaa. Valinnanvapaudesta Haluan olla luomassa Helsinkiä, jossa ihmisillä on enemmän valinnanvapautta. Kuntalaisten toiveiden mukaisesti päättäjien tulee luoda todellisia vaihtoehtoja, joista jokainen voi valita omien arvojensa ja elämän muuttuvien tilanteiden mukaan. Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija. Kannatan peruspalveluiden, kuten mm. terveydenhoidon, säilyttämistä suurimmaksi osaksi kunnan tuottamana palveluna. On hyvä, että on saatavilla täydentäviä ns. parempia palveluja, mutta niistä on jokaisen maksettava suurempi osa itse. Valinnanvapautta ei tule harjoittaa muiden ihmisten tai luonnon kustannuksella. Päivähoidosta Esimerkiksi lasten päivähoidossa on tärkeää, että kotihoitontuki on sen verran korkea, että se mahdollistaa perheille todellisen valinnanvapauden. Kun omat lapseni 90-luvun alussa olivat pieniä, silloin kotihoidontuki oli kohtuullinen. Vuorottelin vaimoni kanssa kotihoidontuella, kun pojat olivat pieniä. Myöhemmin olimme tyytyväisiä päiväkodin ammattilaisten hoitoon. Jos vanhempi on syystä tai toisesta kotona, mielestäni riittäisi, että lapsella olisi subjektiivinen oikeus päivähoitoon puolipäiväisesti. Nyt laki velvoittaa kuntia antamaan kaikille lapsille kokopäivähoidon. Lakia tulisi mielestäni muuttaa siten, että subjektiivinen päivähoito-oikeus olisi puolipäiväinen (esim. 20 h/vk). Nyt kokopäiväinen oikeus on supistanut mm. Helsingissä puolipäiväisiä päivähoitomahdollisuuksia. Päävastuu lasten hoidosta tulee olla lasten vanhemmilla. Jos perheessä on vauva, on ihan hyvä, että osaksi päivää isompi lapsi/isommat lapset voi viedä hoitoon päiväkotiin. Tämä on mielestäni hyvä, niin äidin/isän, vauvan kuin isomman sisaruksenkin kannalta. Mutta mielestäni yhteiskunnalla ei ole varaa maksaa lasten kokopäivähoidosta, jos toinen tai molemmat vanhemmista ovat kotona. Eli ei valinnanvapauttaa tositen ihmisten kustannuksella. Terveysasemaverkosta Terveysasemaverkon kohdalla kannatan, että hyväksytään kaksi eri mallia. Tiiviisti rakennetuilla alueilla sopii se, että kullekin terveysasemalle tarkoitettu asukasmäärä on 20-30 000. Pihlajamäessä ja Viikissä on kokeiltu ja hyväksi havaittu toinen malli, jossa tehdään terveys- ja sosiaalipuolen välistä yhteistyötä pienemmällä väestömäärällä. Viikin Latokartanon lähipalvelukeskukseen kaavoitettiin terveys- ja sosiaaliasema, mutta sen jälkeen on keksitty, että joka puolella kaupunkia täytyy väestömäärä terveysasemalle olla yli 20 000 asukasta. Jos molemmat mallit hyväksytään, Viikin Latokartanoon voidaan rakentaa sinne luvatut terveyspalvelut. Silloin lopputulos olisi siis se, että Pihlajamäen terveys- ja sosiaaliasema jatkaa ja Viikin Latokartanoon rakennettaisiin oma terveys- ja sosiaaliasema. Näillä asemilla siis jatkettaisiin terveys- ja sosiaalisektorien välistä yhteistyötä. Lähikoulusta Kannatan peruskoulun järjestämistä pääosin ns. lähikouluperiaatteella. On tärkeää, että palvelut, joita tarvitaan joka päivä ovat lähellä. Etenkin lapsille suunnatut palvelut tulee olla lähellä. Totta kai hyväksyn myös erityiskoulut. Koulun johtokunnan varapuheenjohtajana ja siihen liittyvissä koulutuksissa olen havainnut, että perusasiat Helsingin koulujärjestelmässä on kunnossa. Taloudellisia resursseja tarvitaan kuitenkin lisää opetusryhmien pienenä pitämiseen sekä tuki- ja erityisopetukseen. Lapsiin satsaaminen on investointi tulevaisuuteen. Helsingin yhdistymisestä Mielestäni on järkevää, että Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen yhdistyvät yhdeksi kunnaksi. Kaavoituksessa, asuntotuotannossa ja liikennejärjestelyissä tiiviimpi yhteistyö ja yhdistyminen on tarpeen. Kannatan kansanäänestysten järjestämistä ja vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Mielestäni aika on kypsä ainakin Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymiselle. Vastapainoksi suurkaupungin syntymiselle lähidemokratian turvaamiseksi tarvitaan esim. Koillis-Helsinkiin oma valtuusto, jolla on myös bubjettivaltaa. Jo nyt Helsingissä on havaittavissa, että päätäntävalta on liian kaukana paikallistasolta. Usein lähes kaikki jonkin alueen valtuutetut ovat lehtikirjoituksissaan eri mieltä kuin mitä valtuustoryhmät päättävät. Kaavoituksesta Kannatan kaupunkisuunnittelussa sellaista periaatetta, että täytyy kunnioittaa, tukea ja kehittää sellaista toimintaa, joka on jo valmiina ja vetää väkeä. Koska Hietalahden uimaranta on jo valmiina ja sillä on hyvin paljon käyttöä. Taivallahteen ei tule kaavoittaa massiivista kylpylähotellia, joka vaikeuttaisi Hietalahden uimarannan nykyistä toimintaa. Hyväksyn pienimuotoisen matalan rakentamisen, joka täydentää nykyistä toimintaa. Tämän periaatteen mukaisesti kannatan Malmin lentoaseman säilyttämistä ilmailukäytössä. Myös Viikinrannan teollisuusalueen säilyttäminen on tärkeä, koska se turvaa 200 työpaikkaa sekä palveluita, joita ihmiset tarvitsevat. Ei siis asuntoja joka puolelle lähelle Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualuetta. Ei asuntoja myöskään Kivinokkaan eikä esim. Vartiosaareen. Vapautuvat satama-alueet, Keski-Pasila sekä kuntaliitos Vantaan kanssa tuovat tarvittavaa lisämaata asuntorakentamiselle. Merentäyttöjä ja rantarakentamista ei tarvita. Helsinki ei sijaitse Hollannissa. Nisäkkäiden kulkureitistä Tärkeää on, mitä kaavoituisaikana suunnitellut hyvät hankkeet myös rakennetaan. Yksi tällainen asia on nisäkkäiden kulkureitin turvaaminen Viikistä Kivikon kautta Sipoonkorpeen. Jo rakennetuille ja lähiaikoina rakennettaville alueelle Viikin Latokartanoon tarvitaan ihmisille meluaidat, ihmisille ja nisäkkäille ylikulkusilta sekä nisäkkäille alikulkutunnelit. Muuten nisäkkäät jäävät Viikkiin kiikkiin, kun eivät pääse kulkemaan luontaista kulkureittiään pitkin. Kun Vantaanjoen suu on nyt saatu sellaiseen kuntoon, että vaelluskalat pääsevät nousemaan, pitääkö nisäkkäiden kulkureitti tukkia. Viikin lehmistä Ymmärrän, että Helsingin yliopiston tehtävänä ei ole turvata noin 150 naudan säilymistä Viikissä. Luonnon monimuotoisuuden, Viikin imagon sekä ihmisten virkistyksen kannalta mahdollisimman suuren karjan säilyminen on kuitenkin erittäin tärkeää. Mielestäni Helsingin kaupungin tulisi ryhtyä Helsingin yliopiston/valtion kanssa tarvittaviin neuvotteluihin laajamittaisen navettatoiminnan turvaamiseksi Viikissä. Olisi hyvä rakentaa Viikin navettaan yleisöparvi, josta voisi seurata navetan toimintaa. Yleisöparven omaava navetta ja koko toimiva Viikin maatila voisivat toimia vetovoimaisena turistikohteena. Elävä ja yleisölle nykyistä avoimempi Viikin maatila toisi synergiaetuja myös Viikin Gardenialle. Melko tuntematon tosiasia on se, että Viikin opetus- ja tutkimustilan karja on maidon tuottavuudessa Etelä-Suomen parhaita. Vuonna 2002 Viikin tila oli paras Etelä-Suomen suurista maitotiloista. Vuonna 2003 sijoitus oli hyvä kakkonen. Maidostakin siis tulee tuloja. Miksi Viikin karja pitäisi supistaa hyvin pieneksi? Suuri karja tukisi tulevaisuudessakin paremmin myös tutkimustoimintaa. Miksi ei käytetä tai luoda sellaisia maatalouden ympäristötukia, joita voidaan soveltaa Viikissä? On tunnettu tosiasia, että Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue on kansainvälisestikin arvokas luontokohde. Hyvin monet tahot ymmärtävät myös sen, että Vanhankaupunginlahden lintuveteen kuuluu erottamattomasti Viikin veljelymaisema lehmineen. Mielestäni Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue yhä kapeammalla suojavykkeellä ja yhä lähemmäksi tulevalla asutuksella yhdessä supistuvan Viikin navettatoiminnan ja viljelyn kanssa olisi pitemmällä tähtäimellä kestämätön ratkaisu. Voidaan vain arvailla, miten ja missä aikataulussa Viikki-Vanhankaupunginlahden suojeluarvonkin kävisi. Miksi koko ajan suunnitellaan ja tehdään asioita, jotka johtavat vähitellen luonnonsuojelualueen purkamiseen? Nyt on alustavasti suunniteltu, että Viikin tilan pihattorakennukseen sijoitettaisiin pääkaupunkiseudun löytökissat ja -koirat. Tästä suunnitelmasta tulee luopua ja jättää rakennus karjaeläimille. Nykyisin nuori karja on pihattorakennuksessa. On kysymys myös Helsingin kaupungin poliittisesta tahdosta, halutaanko säilyttää laajamittainen navettatoiminta Viikissä. Liikunnasta Helsingin kaupungin täytyy pyrkiä läheisempään yhteistyöhön urheiluseurojen kanssa. Olisi tärkeää, että yhä useampi lapsi ja nuori voisi koulun jälkeen iltapäivällä osallistua liikuntakerhoihin. Jos tällainen toiminta muuttuisi pitkäjänteiseksi, silloin ainakin osa valmentajista voisi saada lisätöitä iltapäivisin. Tällöin lapset voisivat tutustua moniin eri lajeihin. Ja seurat löytäsivät uusia lajinsa harrastajia. Tukea urheiluseuroille tulee lisätä, mutta vastineeksi kaupungin tulisi saada apua koululaisten iltapäivähoitoon. Pidän erittäin hyvänä mm. Pihlajamäessä ja Vuosaaressa toimivaa lähiöliikunnan toimintaa. Kannatan samantyyppisen terveysliikunnan lisäämistä eri ikäisille ihmisille myös muissa kaupunginosissa.